Kintauden koulu on vetovoimatekijä

Petäjäveden Kintauden koulu ja päiväkoti ovat osa 185 ihmisen yhteisöä Jyväskylän kyljessä. Päiväkoti pullistelee liitoksistaan.

Ratkaisuksi on ehdotettu, että hyvä, uudehko Kintauden koulu saneerataan päiväkotitiloiksi (kustannusarvio 450 000e) ja koululaisia aletaan kuskata kirkonkylälle täyttämään tyhjäksi jääviä tiloja. Tämä on kunnalle täysin turhaa rahanmenoa, kun tarpeellisten, koulun käyttöön suunniteltujen tilojen muutostöistä toiseen käyttöön joudutaan maksamaan.

Päiväkotisiiven rakentaminen koulun yhteyteen ratkaisisi tilaongelmat pitkäksi aikaa, sillä uusissa tiloissa pelko esimerkiksi sisäilmaongelmista on pienempi. Kustannusarvio olisi 0,7 milj. e ylöspäin riippuen toteutuksen laajuudesta.

Säästöä päiväkotisiiven rakentamisen ja koulun päivähoitokäyttöön saneerauksen välillä syntyisi siis jopa vain 250 000e – eikä tässä vielä ole huomioitu edes koulukuljetuksia. Nykyisellä hintatasolla kuljetukset ovat vähintään 250 000e kymmenessä vuodessa.

Kintauden koululaisten siirtäminen kirkonkylän kouluun 5. luokalle ja edelleen yläkoulun tiloihin 6. luokalle on räikeässä ristiriidassa uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa.

OPSissa korostetaan opetuksellisesti eheää ja kasvatuksellisesti johdonmukaista jatkumoa, joka jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin.

Kintauden koulu, jossa lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta kouluun kuudennelle luokalle saakka, on Petäjäveden kunnan vahva vetovoimatekijä. Sen merkitykseen koko kunnan hyvinvoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota. Lasten koulu vaikuttaa perheiden päätöksenteossa jopa asuinpaikan valintaan. Laadukas Kintauden koulu on tuonut Petäjäveden kuntaan uusia lapsiperheitä, työssäkäyviä veronmaksajia ja myös uusia yrityksiä.

Valtiotieteen tohtori Jari Aron analyysin (2014) mukaan asuinpaikka on ennen valittu sen mukaan, missä on työpaikkoja, kun taas jatkossa työpaikat tulevat hakeutumaan sinne, missä on koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä.

Petäjävesi on ollut vuosina 2009–13 Suomen toiseksi muuttovoimaisin pieni (alle 5000 as.) kunta, saaristokunta Jomalan jälkeen. Epäilemättä Kintauden tonttien kaavoittaminen myyntiin 2000-luvulla on ollut kunnan kannalta viisas päätös, tärkeää Petäjäveden hyvässä kehityksessä.

Pienten kuntien selviytymisessä kriittistä on estää kehityksen kääntyminen kurjistuvaksi kunnaksi, josta maksu- ja muuttokykyiset asukkaat häviävät eikä kunta pysty enää selviämään lakisääteisistä minimivelvoitteistaan.

Kintauden koulun vanhempainyhdistys vaatii, että Petäjäveden kunta ottaa päätöksissään huomioon Kintauden koulun merkityksen kunnan vahvana vetovoimatekijänä ja hyödynnetään sitä tietoisemmin koko kunnan ja kaikkien kuntalaisten eduksi.

Annaleena Aira

Katri Halttunen

Tiina Rintamäki

Kintauden koulun

Petäjävesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Eläkeläiset, pysykää eläkkeellä!

Arjen taitoja kouluopetukseen

Hyviä kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa

Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Ohdakepehonen. Kuva: Sirpa Jyske

Lukijan kuvatHaarapääskyt. Kuva: Tarja Kouvo

Vihreiden ja keskustan nuoret ottamassa eläkeläisiltä

Nokkosperhonen. Kuva: Maarit Siitonen

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.