Kiristykset eivät nopeuta opiskelua

Juuri julkaistu hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on yliopistojen kohdalta täynnä hyviä aikomuksia, mutta vanhoja, hitaita ja toimimattomia keinoja. On vaikea ymmärtää millä perusteella hallitus tekee koulutuspoliittisia päätöksiään. On silkkaa populismia pyrkiä kiristämään opiskelijoiden valmistumistahtia ja väittää, että sillä pelastetaisiin valtion talouden kestävyysvaje.

Yliopistoissa yksi sapluuna ei sovi kaikille aloille. Osalla aloista opiskelijat tulevat tekemään tutkintoa perheen ja työn ohessa. Osassa ollaan hyvin tyytyväisiä sisäänottoon toisen asteen todistuksen perusteella ja joillain aloilla töitä löytyy vaikka maisterin papereista puuttuisi puolet. Moninaisuuden hyväksyminen näyttää olevan hallitukselle mahdotonta. Yliopistoilla on jo paineita antaa helpommin opintopisteitä, kun täysiä päiviä opiskelevien määrää pidetään entistä tärkeämpänä rahoituksessa alan luonteesta ja opiskelija-aineksesta riippumatta.

Opintotuki rajataan nyt lyhyemmäksi kuin opintojen realistinen kesto on suurella osalla normaaleista opiskelijoista. Hallitus ei ehdota opintorahaa korotettavaksi, kuten joissain paikoissa on uutisoitu, vaan nykyinen summa annetaan lyhyemmässä ajassa. Alan vaihtaminen, urasuunnitelmien tarkentaminen ja pienienkään riskien ottaminen valinnoissa tulee entistä vaikeammaksi. Lopulta ongelma kaatuu kunnille, kun tutkintoa tehdään loppuun toimeentulotuella, ja yksilöille, jotka palavat loppuun jo ennen työelämää.

On olemassa tutkimustietoa siitä, että opiskelunopeuteen vaikuttaa opiskelijan innostus, varmuus työpaikasta ja henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Uudet pedagogiset ratkaisut, hyvä ilmapiiri ja terveydestä huolehtiminen eivät vain kuulosta tarpeeksi kovilta ja tehokkaita keinoilta, että olisivat kelvanneet hallitukselle. Niillä voidaan kuitenkin saavuttaa todellisia tuloksia nopeasti ilman, että tingitään inhimillisestä hyvinvoinnista.

Hallituksen pitäisi kuunnella asiantuntijoita eikä tehdä sellaisia vaatimuksia opiskelijoita ja korkeakouluja kohtaan, mitkä eivät perustu tutkimukseen tai edes asianosaisten kuulemiseen. Samalla he voisivat keskittyä huolehtimaan siitä, että meillä olisi niitä työpaikkoja, joihin valmistua.

Mari Kröger

puheenjohtaja

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Jalankulkija on turvaton tietyömaan kaaoksessa

Mielipide: Kohti kestävää energiatuotantoa

Mielipide: Isännöitsijällä eri näkemys perukirjasta

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Yksinäisyyden tunne on otettava vakavasti

Mielipide: Edunvalvonta toimii

Mielipide: Nuorille tietoa oppivelvollisuuden uudistamisesta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.