Kirjasto on alueensa yhteisöllinen keskus

Keskustelutilaisuus Jyväskylä kirjastoverkostosta (24.4.) oli raadollisuudessaan paljastava. Kirjastoverkoston supistukset johtuvat kehnojen tilojen lisäksi olennaisesti siitä, että eläkkeelle jäävien sijalle ei palkata työntekijöitä: kirjastossa henkilökunnan vähentäminen on jo vuosia kohdistunut suoraan tekeviin käsiin.

Päälinjat Jyväskylän kirjaston kehittämiselle ovat siksi olleet a) virkojen täyttämättä jättäminen, josta johtuu b) aukioloaikojen vähentäminen, josta seuraa c) lainausmäärien ja kävijämäärien putoaminen.

Vaikka tästä huolimatta lainausluvut ovat yhä meillä huippua, on parannukseksi valittu aukioloaikojen vähentäminen ja sulkemiset sen sijaan, että olisi vastattu palvelun tarpeeseen.

Esitetty viiden kirjaston lakkauttaminen laskisi Jyväskylässä kirjastopalvelujen saavutettavuuden alle valtakunnallisten suositusten. Tämä toimii hyvin toimeentulevien autoilijoiden kohdalla. Palvelut romahtaisivat lasten, nuorten ja ikääntyneiden, työttömien ja jalan kulkevien kohdalla.

Pohdintojen perusteissa ei näkynyt vaikkapa se, että edulliset kirjastot ovat ilmainen, päihdevapaa paikka, joka säästää suoraan mm. nuorisokustannuksia.

Viiden lopetettavaksi esitettävän kirjaston säätyvät vuokramenot ovat hieman yli 100000 euroa. Kuokkalan ja Kypärämäen säästöt ovat tältä vuodelta 20000 euroa ja ensi vuodelta 40000 euroa. Tilaisuudessa sekä kirjastoalan ammattilainen että tutkijat huomauttivat, että noiden pikkusummien säästöt aiheuttavat merkittäviä seurauksia.

Nyt jo meillä on vähemmän kirjastoja kuin verrokkikaupungeissa, joissa kirjastot ovat alueen ylpeys. Tilaisuudessa tarjottiin supistusten vaihtoehdoiksi pääkirjaston sulkemista ja kaivattiin ihmisiltä ideoita kehittämiseen. Niitä on esitetty, ja niiden kehittämiseen kenties kannattaisi laittaa ainakin yhtä paljon aikaa kuin supistamisesityksiin.

Palveluverkkokeskustelu on kuin pelkkää tilapalvelukeskustelua. Verkkokirjasto voi olla ratkaisu moneen, mutta ihmiset eivät siirry verkkoon.

Kirjasto on monella alueella ainoa julkinen vapaa tila: viime vuonna Jyväskylän kirjastoissa mm. järjestettiin 350 julkista tilaisuutta, ja monenlaista kurssitus- ja opetustoimintaa.

Tilaisuudessa kysyttiin: onko kirjastoista ylipäätään säästettävä? Vastaus on ei. Se on todennettu jo niin monessa selvityksessä, ettei epäselvyyttä asiasta ei pitäisi olla.

Haluaisin tietää, millä laskutavalla huomattavasti harvemmalla kirjastoverkollamme on huomattavasti isommat neliömäärät kuin verrokkikaupungeilla. Kirjastoverkkokeskustelu toi esiin sen, että kirjaston merkitystä ei selvityksen pohjana ehkä ymmärretä, johtuen mahdollisesti harhaanjohtavista mittareista.

Tutkijan loppukommentti oli osuva, ja saikin hyvän kommentin asiaa esittelevältä virkamieheltä: kirjasto on alueensa yhteisöllinen keskus. Siksi verkostoa ei saa rapauttaa, vaan sitä tulee ihan oikeasti kehittää.

Irma Hirsjärvi

filosofian tohtori

puheenjohtaja

Keski-Suomen Vasemmistonaiset

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Lyhyet

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.