Kirjastoja ei pidä sulkea

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kokoukseen 23.4. tuotiin Jyväskylän kirjastoverkkoselvitys vuosille 2014–2025. Siinä esitetään, että Halssilan, Lohikosken ja Vesangan kirjastoista luovutaan.

Jokainen tietää kaupungin katastrofaalisen taloustilanteen, vielä tänäkin vuonna käytämme enemmän kuin ansaitsemme. Kukaan ei voi jatkuvasti elää siten ja me päättäjät olemme osaltamme sitoutuneet talouden tasapainottamiseen. Olisi populismia vain vastustaa kaikkia säästöjä ja kulujen karsimisia.

On silti muistettava, että kulttuurin puolella kaupunkilaisten eniten käyttämät ja arvostamat palvelut ovat kirjastot ja teatteri. Halssilan kirjastossa oli viime vuonna noin 23000 kävijää ja yli 63000 lainausta. Vastaavat luvut olivat Lohikoskella 12000 kävijää, 30000 lainausta sekä Vesangassa lähes 14000 kävijää ja 27000 lainausta.

Kirjastosektori on jo osallistunut säästötalkoisiin sulkemalla Kypärämäen ja Kuokkalan pienkirjastot. Edelleen kirjastoverkkoselvityksen mukaisesti pääkirjaston tiloja ollaan supistamassa noin 2000 neliömetriä; säästöä syntyy, mikäli esimerkiksi Kuvataidekoulu ja kulttuuripalvelujen toimisto siirtyvät pääkirjaston tiloihin.

Mitkä sitten ovat säästöt, mikäli suljemme Halssilan, Lohikosken ja Vesangan kirjastot? ”Säästöt” tulevat vuokrasta: yhteensä näiden kolmen kirjaston vuokra on 130000 euroa vuodessa. Ei siis sen enempää. Ja on huomattava, että kirjastot ovat kaupungin omistamia – kaupunki maksaa siis vuokraa itselleen.

On hyvin vaikea nähdä todellista säästöä. Vertailuluvuksi sopii vaikkapa kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vuosibudjetti, joka on tälle vuodelle noin 48 miljoonaa euroa.

Kirjastoverkkoselvityksessä tuodaan esille, kuinka Jyväskylän kirjastosektorin toimintamenot/ asukas olivat viime vuonna 65,13 euroa, valtakunnan keskiarvo on 61,50 euroa. Tätä käytetään yhtenä perusteena lakkautuksille (jotka eivät siis tuo todellista säästöä).

Jyväskylän luvussa ei vielä näy jo tehtyjä/ suunniteltuja toimenpiteitä, eli Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastojen sulkemista tai 2000 neliön tilapienennystä pääkirjastolla. Ja vielä: miksi ihmeessä olisi huono tai karsittava asia, jos Suomen Ateena on himpun verran maan keskiarvoa parempi kirjastokaupunki?

Esitetyt lakkautukset tuntuvat suoraan sanoen järjettömiltä. Puututaan kulttuurin peruspalveluun hakemalla näennäisiä säästöjä.

Kirjasto on muutakin kuin vain kirjojen lainaamista. Kaikki kunnia kirjastoautoille, mutta ei niistä kaupunkilaisten olohuoneiksi ole, kuten kirjastoilla on yhtenä tehtävänään.

On hienoa nähdä vaikkapa Halssilan kirjastossa, kun perheet käyvät pienten lasten kanssa katsomassa kirjoja viettäen yhteistä aikaa. Huomionarvoista on myös se, että kaikki kolme kirjastoa sijaitsevat alakoulun välittömässä läheisyydessä.

Lukevatkohan lapset virkamiesten mielestä liikaa, kun nämä kirjastot pitäisi sulkea? Itselläni opettajana asiasta on kyllä valitettavan toisenlaiset havainnot. Kyseiset sulkemiset koskettaisivat tuhansia kaupungin asukkaita lapsista vanhuksiin.

Vesangasta on pitkä matka käyttämään vaikkapa internetiä kaupungin keskustaan. Edelleen Vesangan kirjaston suuret kävijämäärät alueen asukasmäärään nähden selittyvät nimenomaan koululaisten käynneillä. Lisäksi kirjaston tietokoneet ovat myös koulun opetuskäytössä.

Vesangan kirjaston lakkautusta on perusteltu sillä, että vapautuva tila tulee koulun käyttöön. Tämän hetken arvio on, että kirjaston tila – 131 neliötä – ei koulun tarpeisiin tule riittämään.

En voi puoltaa Halssilan, Lohikosken enkä Vesangan kirjaston sulkemista.

Jyri Ylönen

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

kulttuuri- ja

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.