Kirjaston alasajon uhrit

Kiitokset Maire Vidgren-Hätiselle (Ksml 2.6.) napakasta puheenvuorostasi Kortepohjan kirjaston puolesta.

Elämme 99,99-prosenttisen lukutaidon maassa. Lukemaan oppiminen alkaa elämän ensimmäisestä hetkestä. Koskettelu- ja katselukirjat ovat ensimmäisen puolen vuoden ilo elämän kutsuvieraalle ja välttämättömiä havaintovalmiuksien kehittymiselle. Mistä näitä kirjoja saa? Kirjastosta.

Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi tankkaa turvaa aikuisen sylistä kuvakirjoja katsellen.

Kaksivuotiaasta lapsi alkaa rakentaa lauseita ja tarvitsee monenmoista luettavaa: loru- ja runokirjoja, lauluja, kuvakirjoja, satuja ja tarinoita lausemallien ja lauserytmin tueksi. Mistä nämä kirjat? Kirjastosta.

Kolmesta kuuteen vuotiaille ja nuoremmillekin kirjojen lainaamisen lisäksi kirjaston satutunnit ja teatterihetket ovat suunnaton ilo ja muun muassa lukemisvalmiuksien sekä tilannetajun kehittymisen tuki. Miksi kirjaston oheistoimintoja supistetaan jatkuvasti ymmärtämättä niiden merkitystä?

Esikoulu- ja alakouluikäisille kirjastokortin saaminen on portti kirjojen moninaiseen maailmaan ja isojen ihmisten arvokkaaseen seuraan. Päiväkotien ja koulujen kirjastovierailut ohjaavat kirjaston tehokkaaseen käyttämiseen sekä tieto- että kaunokirjallisuuden löytämiseksi. Kirjaston anti on välttämätön lisä virtuaaliseen ja kuvallisen viestitulvaan.

Pelkkä kuvallinen viestintä on aina jonkun muun kuin lukijan itsensä valitsemaa ja tuottamaa. Kuunnellessaan ja lukiessaan ihminen luo omat sisäiset mielikuvansa itse. Näiden mielikuvien varassa rakentuu empatia, eläytyminen toisen asemaan. Sisäiset mielikuvat auttavat tajuamaan, miten toiseen sattuu, kun lyödään. Lukeminen, lukeminen ja lukeminen on paras ja lähes ainoa tehokas tie väkivallan vastustamiseen.

Yläkouluikäinen rakentaa käsitystään elämästä, ihmisestä ja itsestään lukemalla. Kirjasto tarjoaa parhaimmillaan lähes rajattomat mahdollisuudet harrastusten monipuolistamiseen, ystävien tapaamiseen ja maailmankuvan rakentamiseen. Kriittisyys kehittyy erilaisten tiedonlähteiden tarjoamaa tietoa vertaillen. Kirjasto voi olla jollekin murrosikäiselle toinen koti: "Aina kun kotona tapellaan, lähden kirjastoon. Siellä saa olla rauhassa." Näin kirjoitti muuan oppilaani aiheesta Mitä kirjasto minulle merkitsee?

Lukiolaiselle kirjasto on monipuolisen tiedonhankinnan paikka. Eri oppiaineiden tietolähteet ja kaunokirjallisuuden aarteet ovat keskitetysti saatavilla.

Yliopisto-opiskelijalle kirjasto on välttämätön apu opintojen sujumiseksi. Kortepohjan kirjasto ylioppilaskylän kupeessa täydentää ja tukee yliopiston kirjastoa opiskelijoiden iloksi.

Aikuiset voivat hakea apua, iloa ja tietoa harrastustensa, työnsä ja muun elämänsä tueksi kirjastosta. Olen ikäni lukenut muun muassa mieskirjallisuutta oppiakseni ymmärtämään toista sukupuolta. Mutta typeriä päätöksiä tekevien miesten/naisten pään sisältö ei avaudu edes kirjoja lukemalla.

MARJA-LEENA KOPPINEN fil.lis. Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.