Kirkkopuisto ja Harju ovat helmiä

Sekä Kirkkopuisto että Harju ovat Jyväskylän harvoja kulttuurin helmiä kumpikin omalla tahollaan. Molemmat jäänteitä edellisten sukupolvien perinteiden ja arvojen säilyttämisestä. Kirkkopuisto kauniine rakennuksineen, viheriöineen, kirkkoineen jne.

Harjulla taas on oma luontoarvonsa, vanhat petäjänsä, polkuineen, vesitorni ja sen kaunis keskisuomalainen näköalamaisema järvineen sekä perinteinen urheilukenttä oman kulttuurinsa edustajana.

Ne edustavat arvoja, joista tulevatkin sukupolvet nauttivat ja ihailevat. Tosin näidenkin keitaiden olemassaoloa ja viihtyisyyttä ovat uhkaamassa markkinavoimien paine, jonka alle tulevaisuudesta päättävien politiikkojen arvoperiaatteet helposti musertuvat.

Eräs valitettava nykykulttuurin mitta on ympäristön roskaaminen, kun puistoja "koristavat" olut- ja tupakka, ym. jätteet myös puolityhjien roska-astioiden ympärillä. "Siivoamista vartenhan ovat kaupungin palkatut henkilöt ja vanhemmat". Talkooprojekti oli erinomainen toivo orastavasta muutoksesta.

Kestävät arvot mitataan myöhempien sukupolvien toimesta, ei sen sukupolven, joka kulloinkin arvoja punnitsee. Harvoin kysytään kunkin kulttuurikohteen kohdalla, mitä rakentaminen on maksanut ja kauanko aikaa on kulunut sen rakentamiseen, vaan kysytään sitä kuka tai ketkä kohteen aikaan saivat tai säilyttivät.

Ovatko nykyisen, kulutusyhteiskunnan jälkeensä jättämät kulttuurinähtävyydet etupäässä kertakäyttöisiä "halpahalleja", parkkitaloja, maanalaisia käytäviä, jätevuoria ja jätteiden käsittelylaitoksia, pilaantuneita vesiä, remontin tarpeessa olevia, kosteuden vaurioittamia mahdollisimman halvalla tehtyjä ja suunniteltuja rakennelmia jne?

Missä ovat Jyväskylän nykyisen, korkean elintason mahdollisuuksien tuottamat upeat konserttitalo, taidehalli ja muut kulttuurikaupungin keskukset jälkipolville näytettäviksi ja vierailijoidenkin ihailtaviksi ja viihdyttämiseksi?

Onko osa nykyisestä ns." vauraudesta" ja työn tuloksista valunut kaupungin ja Keski-Suomen ulkopuolelle, joilla rahoilla ja säästöillä ym. kohteita olisi voitu toteuttaa?

Tulevaisuudessa brändejä ovat moninaiset henkisen viljelyn muodot, palvelut ja niiden tarjonta maapallon toiselta puolen rahdatun halvan kertakäyttöisen krääsän sijasta. Kansallista kulttuuria ovat kotimaiset, kohtuukustannuksilla tuotetut, korkealaatuiset, isältä pojalle kestävät monipuoliset tuotteet ja niiden yhteisöllinen arvostaminen kansalaisten keskuudessa.

Nuoret, joiden tulevaisuudesta nyt päätetään, tulisi enemmän ottaa mukaan arvokeskusteluun, jolloin myös kulttuuriarvot olisivat mukana kulutusarvojen sijasta.

Tällaista henkeä onkin virinnyt selvästi jo nuorison keskuudessa ja harrastuksissa monien vanhempien, mutta vähemmän yhteiskunnan tukemina,

Kulttuuriarvot ja perinteet kylvetään ja viljellään kotiympäristössä.

Tätä viljasatoa korjaavat tulevat sukupolvet.

VEIKKO AVIKAINEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

Lyhyet

Jäämerenrata voisi jopa toteutua

Palautusta käytetään veron maksuksi heti eräpäivänä

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.