Kivääritehtaan pommitukset eivät tuoneet toivottua tulosta

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton pommikoneet yrittivät tuloksetta tuhota Tourulassa sijaitsevan kivääritehtaan useaan otteeseen. Pommit putosivat kivääritehtaan yli tuhoten omakotitaloaluetta sen pohjoispuolella.

Isäni oli töissä sorvarina kivääritehtaalla ja asuimme Tourulassa Leppäsen talossa. Pihassa oli tukeva betonirakenteinen maakellari, joka toimi hyvänä pommisuojana.

Kesällä 1941 pommit lensivät tehtaan yli Tourulan omakotialueelle. Naapuritaloon tuli täysosuma ja rakennus tuhoutui täysin mutta ei onneksi syttynyt palamaan. Olimme maakellarissa pommeilta suojassa. Koneiden lennettyä pois tulimme pihalle katselemaan pommituksen tuhoja.

Meiltä meni makuuhuoneen ikkuna säpäleiksi. Isä meni sisälle keittiöön, mutta tuli nopeasti ulos ja ilmoitti, että sisälle ei saa mennä, koska sisällä on ”taistelukaasua”. Pihalle saapui armeijan edustaja kyselemään, oliko tullut uhreja pommituksessa. Uhreja ei tiettävästi tässä pommituksessa tullut.

Armeijan edustaja kertoi, ettei vihollisella ole taistelukaasuja, käytössä on vain paine-, palo- ja sirpalepommeja. Isä meni uudelleen keittiöön ja huomasi, että etikkapullo ja kamferipullo olivat tippuneet maustehyllyltä hellan päälle ja särkyneet. Tästä johtui silmien kirvely ja polte kurkussa, mitä isä oli ensin epäillyt ”taistelukaasuksi”. Etikan ja kamferin hajut sekoittuivat niin, että niitä ei pystynyt tunnistamaan.

Makuuhuoneen ikkunaan naulattiin faneri odottamaan laseja ikkuna-aukkoon.

Kivääritehtaan sorvaamo siirrettiin pommitusten takia Seppälänkankaalle kaksikerroksiseen pitkään rakennukseen. Nykyään samaisessa rakennuksessa on armeijan poistotavarain myymälä.

Me muutimme Tourulasta Lohikoskelle Paloniementielle Hiljasen taloon. Isän työmatka lyheni pari kilometriä.

Armeija oli hakkauttanut Jyväskylän Harjun päältä komeat männyt pois ja harjun laelle asennettiin ilmatorjuntapatterit suojelemaan kaupunkia pommituksilta. Tosin venäläisten pommikoneet lensivät niin matalalla, että ilmatorjunta ei voinut ampua niitä, koska torjuntatuli olisi osunut kaupungin rakennuksiin. Oli armeijalta virhe viedä it-tykistö korkealle Harjun päälle.

Juuvelinmäelle Lohikoskelle oli armeija rakentanut ilmavalvontatornin tukeista. Valvontalava oli puiden latvojen yläpuolella ja valvontatehtäviä hoiti ilmavalvontanaiset, aina kaksi naista useammassa vuorossa.

Näin me lohikoskelaiset saimme hyvissä ajoin varoituksen pommikoneiden tulosta, kun valvontanaiset huusivat: ”Ryssät tulee etelästä” ja hetken kuluttua alkoivat hälytyssireenit soida vaaran merkiksi. Jostain kumman syystä pommilaivueet tulivat aina etelästä, ei muista ilmansuunnista.

Kesällä 1942 sattui erikoinen tapaus, joka mietitytti pitkään lohikoskelaisia. Pommikonelaivue tuli etelästä, pommitti rautateitä ja kivääritehdasta huonoin tuloksin. Pommilaivueen mukana oli saattuehävittäjä.

Laivue lensi Lohikosken ylitse, kun saattuehävittäjän moottori alkoi ”yskiä” ja sen lentokorkeus aleni huomattavasti. Lopulta hävittäjä teki pakkolaskun Tyyppälänlahden taakse Palokkajärven itäpuolelle pellolle. Silminnäkijät näkivät kuinka lentäjä poistui koneesta ja juoksi pellon itäpuoliseen metsään.

Armeijan herrat jo alkoivat juhlia hävittäjän pudotusta, mutta paljastui, että pakkolaskussa täysin ehjänä säilyneessä hävittäjässä ei ollut osumia, vaan koneesta oli loppunut polttoaine. Oletettiin, että hävittäjä oli lähtenyt saattotehtävään vajaalla polttoainetakilla.

Toinen olettamus oli, että kyseessä oli ”tihutyödesantti”, joka tarkoituksella teki pakkolaskun räjäytelläkseen myöhemmin rautateitä ja muita tärkeitä kohteita. Lentäjää etsittiin useaan otteeseen mutta ei koskaan tavoitettu.

Nyt on kulunut 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Olisi toivottavaa, että ne, jotka muistavat tuon ajan tapahtumista, kirjoittaisivat niistä ennen kuin muistelijat ovat kuolleet ja vieneet muistot mennessään ”tuonpuoleiseen”.

Rauno Pallonen

Jyväskylä, Tikkakoski

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.