Kolmivuotinen perusopisto kaikille

Pekka Mervola väittää kolumnissaan (Ksml 1.6.), että minä ajan ”Suomeen kolmivuotista yleissivistävää koulua lukion tilalle ja ammatillisen koulutuksen alkuun”. Hän toteaa ”Volanen on vasemmistoliittolainen koulutusideologi”.

Ensimmäisessä väitteessä ei ole mitään järkeä enkä tunnista sitä omakseni. Toisen väitteen tarkoituksena on mitätöidä tekemäni tutkimus- ja kehittämistyö toisen asteen koulutuksessa: se on vain vasemmistolaista ideologiaa.

Totta, olen Vasemmistoliiton jäsen. Se on kansalaisoikeuteni. Olen myös emerituskoulutustutkija, joka on tullut tiettyyn käsitykseen toisen asteen koulutuksen kehittämisestä pitkän, monivaiheisen, kansainvälisen yhteistön ja tutkimuksen, väitöskirjatyön ja lähes kolmensadan julkaisun myötä. Kokemukseni mukaan leimakirves iskee aina silloin kuin omat perustelut loppuvat kesken.

Mitä sitten ajan? Lyhyellä tähtämellä sitä, että Suomessa noudatettaisiin toisen asteen koulutuksessa voimassa olevia lakeja ja yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita. Ensinnäkin koko ikäluokalle on saatava toisen asteen tutkinto ja jatko-opintokelpoisuus. Toiseksi on edistettävä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä avittamaan nuorten jatko-opintoja ja ammatillista suuntautumista.

Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja, joita on leikattu jo useamman vuoden ajan ja leikkaaminen jatkuu ainakin ammatillisen koulutuksen osalta todella rankasti. Kun ammatillisen koulutuksen ja lukioiden etujärjestöt mieluummin tappelevat keskenään kuin toimivat yhteisrintamassa, tulos on molempien osalta mittaamattoman kurja.

Yleis- ja ammattisivistys ovat sisaria eivät sisarpuolia keskenään. Sivistys on tietoa, taitoa ja tahtoa asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakauden keskeisiä ongelmia. Siten tiedon tuottamisen taito ja taidon käyttämisen kautta muotoutuva tieto eivät asetu vastakkain vaan toisiaan tukemaan. Meidän tulisikin korostaa metodista sivistystä yksittäisen tiedon- tai taidonalan sijasta.

Mitä tämä tarkoittaisi koulutuksen rakenteen kannalta toisen asteen koulutuksessa? Olen kutsunut ratkaisuani perusopistoksi. Se ei ole enää peruskoulu eikä vielä yliopisto, vaan koulutusmuoto, jossa ”learning by making” -periaatteen mukaisesti niin tiedon tuottamisen taidoissa kuin taidon kehittämisen myötä syntyvällä tiedolla on yhteinen pedagoginen perusta.

Kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä tämä lähtökohta on ollut jo pitkään itsestäänselvyys. Koulujärjestelmämme on vielä pitkälti teollisen yhteiskunnan ajattelumallien kahleissa: eri tuotantolinjoille erotetut vuosiluokat kulkevat läpi koulutuksen vuositahtisissa luokkapaketeissa kuten autot entisajan autotehtaassa.

Matti Vesa Volanen

emeritustutkija, PsT

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Maksuväline- petosta ei todettu

Ellun Kanoilta ei juuri osteta

Kyllön terveysaseman asiakaspalvelu ei toimi

Lyhyet

Lyhyet

Olisiko vanhusasian- valtuutetun aika?

Perustulo- kokeilu oli tiedevilppiä

Luetko sinä? No, mutta miksi et?

Lyhyet

Jyväskylä valvoo yhdenvertaisesti omaa ja yksityistä palvelutuotantoa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.