Koreoiden muuri on konkreettinen

Pääkirjoitustoimittaja Tapani Luotola nosti kolumnissaan "Moni muuri on yhä pystyssä" (Ksml 10.11.) hyvin esille Korean niemimaan vaikean ja tulenaran tilanteen. Tämä 60 vuotta kestänyt ankara kahtiajako on muutoinkin ollut esillä nyt, kun Berliinin muurin kaatumisesta on 20 vuotta.

Luotola piti Berliinin muurin kaatumisjuhlien aikaan Koreoiden epäselvällä vesirajalla sattunutta vakavaa välikohtausta kuvauksena "bambuesiripusta". Termi itsessään on kuitenkin liian laimea, sillä rautaesiripusta voi ihan rehellisesti puhua Koreoidenkin tapauksessa.

Koreoiden rajaa jakaa 240- kilometrinen betonimuuri, jonka Etelä-Korea Yhdysvaltojen ohjeistuksesta rakensi vuosina 1977-1979. Muurin voi pohjoisen puolelta nähdä ja monet paikalla käyneet suomalaisetkin ovat joutuneet todistamaan tämän hirvityksen olemassaolon.

Etelä-Korean puoleta muuria on vaikea havaita, sillä sen etelänpuoleinen sivu on hiekoitettu ja peitetty pensailla. Korean muurista on mm. Emmy-palkittu hollantilainen ohjaaja Peter Tetteroo tehnyt dokumentin. Muuri ei jaa vain yhtä maata vaan myös yhden ja saman kansan, jonka enemmistön tahto molemmin puolin rajaa on yhtenäinen korealainen kansallisvaltio.

Muurin lisäksi Korean jakoa syventävät molempien Koreoiden epäluulo ja vuosikymmeniä jatkunut varuillaolo. Tilanne Koreoiden välillä on viime vuosina onneksi lientynyt ja korealaiset ovat entistä luottavaisempia maan riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen toteutumisesta.

Tämän myönteisen kehityksen este on kuitenkin Etelä-Koreassa 40 000:ää sotilasta ja ympärysalueilla massiivista asearsenaalia pitävä Yhdysvallat. Sen geopoliittiset intressit Korean niemimaalla pitävät taatusti huolen jatkossakin Itä-Aasian sotilaallisesta jännityksestä.

Mikäli Luotolan siteeraama ulkoministeri Clinton tahtoo voittaa muureja, voisi hän aloittaa kaatamalla maansa luomat muurit Korean niemimaalla ja antaa tämän ahkeran ja viime vuosisadan suurvaltojen intressien välissä eläneen kansan päättää itse tulevaisuudestaan riippumattomasti.

ANTTI SIIKA-AHO pj, Suomi-Korea -seura ry. Tampere

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.