Korkeakoulujen pääsy- kokeet pitää säilyttää

Jälleen on alkanut jokakeväinen keskustelu korkeakoulujen pääsykokeiden poistamisesta ja jatko-opintoihin pääsemisestä suoraan ylioppilastutkinnolla.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kertoi Ylen haastattelussa (9.5.), että ylioppilastutkinnon voisi poistaa kokonaan. Pitkälän mukaan ylioppilastutkinto estää lukion kehittämisen ja ohjaa lukio-opintoja liiaksi ylioppilastutkintoon ja siinä pärjäämiseen.

Pääsykoe on erittäin hyvä ja tasapuolinen motivaation testaaja.

Keskusteluissa tuntuu unohtuvan, että myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia hakemaan korkeakouluopintoihin.

Jo pelkästään tämän seikan vuoksi jatko-opintoihin ei voi valita suoraan ylioppilastutkinnolla vaan tarvitaan edelleen pääsykokeita.

Pääsykokeet toki työllistävät korkeakouluja, mutta toisaalta ne ovat erittäin hyvä motivaation mittari opiskelijoita valittaessa. Jos haluaa todella opiskelemaan jotain tiettyä alaa, niin silloin on todennäköisesti myös valmis panostamaan pääsykokeisiin.

Pääsykoejärjestelmää toki kuuluu kehittää, jotta kaikilla on mahdollisuus menestyä pääsykokeissa ilman kalliita valmennuskursseja.

Pääsykokeet ovat myös lukion etu.

Tuntuu omituiselle, että juuri ylioppilastutkinnon arvosanoihin halutaan kiinnittää niin suurta huomiota korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Kyseessä on vain yksi koe, jossa menestymiseen voi vaikuttaa moni asia sattuman lisäksi.

Paremman kuvan osaamisesta antavat varmasti lukion päästötodistuksen arvosanat. Esimerkiksi lukion pitkä matematiikka koostuu 12 pakollisesta ja syventävästä kurssista, joiden keskiarvona määräytyy lukion päästötodistuksen arvosana.

Antaako siis lukion päästötodistuksen vai ylioppilastutkinnon arvosana paremman kuvan osaamisen tasosta? Onko vuosien välinen yhden kokeen arvosanojen vertailu kuitenkaan tasapuolinen? Mahdollisuus epäonnistua yhdessä ylioppilaskokeessa on suuri, jolloin panostus lukion kursseihin menettää merkityksensä.

Lukion huonoimmilla arvosanoilla läpäisseet joutuisivat huonon päästötodistuksen kanssa tilanteeseen, että ilman korkeakoulujen pääsykokeita heidän jatko-opintoihin pääsynsä olisi mahdotonta.

Tämä ei voi olla myöskään viime kädessä lukiokoulutuksen eikä kenenkään lukio-opiskelijan etu.

Suomalaiseen koulujärjestelmään ei pidä luoda koulutuksellisia umpikujia vaan kaikille tulee taata yrittämisen mahdollisuus haluamalleen alalle aikaisemmasta koulumenestyksestä riippumatta. Parhaiten se onnistuu pääsykokeiden avulla.

Olen lubenterin eli ”been” ylioppilas lukiosta 1987. Kokemuksella voin sanoa, että lukion huonommilla papereilla suorittaneet pärjäävät kyllä varmasti akateemisessa koulu- ja työmaailmassa, jos vain saavat pelkän pääsykokeen kautta mahdollisuuden hakeutua haluamalleen alalle.

Ilman pääsykoetta lapsuuden aikainen unelmani ja haaveeni biologin tutkinnosta olisi varmasti jäänyt toteutumatta.

Vesa Koivunen

FT, kaupunginjohtaja

Alajärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.