Korkeakoulut ja aluekehitystyö

Mihin rooliin pienet kaupunkiseudut korkeakouluja eniten tarvitsevat?

Muutostilanteessa haikaillaan vanhojen rakenteiden perään ja ainoana tarpeena nousee esiin korkeakoulupaikkakuntana olemisen imagoarvo.

Mutta tarvitaanko pienellä seudulla todellakin vain jonkun tietyn korkeakoulun yhden koulutusohjelman tuottamaa osaamista, vai tarvittaisiinko ennemmin eri alojen osaamista?

Toinen kysymys on, kykeneekö pieni kaupunkiseutu tarjoamaan kiinnostavia työpaikkoja ja olemaan tarpeeksi houkutteleva suhteessa suurempiin kaupunkeihin. Tarjoaako seutu opiskelunaikaisia mahdollisuuksia juurtua seutuun?

Toisaalta korkeakoulut voivat kyseenalaistaa ja tarjota keskusteluareenoja avartamaan aluekehittämisen ilmapiiriä, siis olla mukana seudun strategisen tason työskentelyssä. Kolmanneksi korkeakouluilla on osaamista tuottaa ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin. Erilaajuisten työharjoittelujaksojen, projektien ja opinnäytetöiden kautta korkeakoulut toimivat kosketuksissa elinkeinoelämään tuottaen erilaisia sovelluksia, uutta tietoa sekä ratkaisuja.

Alueen kehittäminen on usean erillisiä intressejä omaavien toimijoiden ja organisaatioiden työn yhteensovittamista. On myös muistettava, että alueen tulevaisuuden mahdollisuuksien kehittäminen on sidoksissa historiaan ja perinteeseen.

Jokaisen alueen on kuljettava oma kehityspolkunsa ja tehtävä sille sopivat valinnat. Alueen elämänlaatu ja julkisen sektorin toiminnan laadukas taso sitouttaa työvoimaa, osaamista ja investoijia alueelle.

Mitä tarkoittaa korkeakoulujen osaamisen läsnäolo seudulla? Korkeakoulut ovat kehittämässä erilaisia yhteistyön malleja vastaamaan seudullisiin tarpeisiin aikuiskoulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keinoin seuduilla, joilla ei sijaitse korkeakoulun kiinteää toimipistettä.

Toiminnan tavoitteena on seutujen kehittämistyön tukeminen, koulutuksen saatavuuden parantaminen sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteistyön lisääminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa asiaa on lähdetty työstämään toiminnan - ei rakenteiden * kautta seutulähtöisesti.

Esimerkkinä tuloksekkaasta korkeakoulujen ja seutujen yhteistyöstä mainitsisin syksyllä alkavan diplomi-insinöörien muuntokoulutuksen Jämsän, Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueella. Koulutuspaketti suunniteltiin yhdessä huomioiden alueen yritysten erityistarpeet, jolloin saatiin aikaan kokonaisuus, joka palvelee sekä yksittäistä opiskelijaa että mukaan lähteviä yrityksiä. Yritysten tarpeisiin räätälöity koulutus alueelle tuotuna on aluekehitystyötä parhaimmillaan.

ANNE HAKALA Jämsän seudun korkeakouluasiamies Jyväskylän amk. Jämsä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.