Koronavirus tekee tilaa uusille innovaatioille

Globaalit ongelmat eivät ohita Suomeakaan. Emme vielä tiedä, kuinka vakavaan kriisiin koronaviruksen leviäminen yhteiskuntamme johtaa. Saattaa olla niinkin, että kriisit vakiintuvat vallitsevaksi olotilaksi.

Nyt olisi jo korkea aika tiedostaa yhteiskuntamme haavoittuvuus ja se, että voidaan joutua tekemään radikaaleja ratkaisuja nopeallakin aikataululla.

Saattaa hyvinkin olla, että koronakriisi on pahin ongelma mitä olemme historiamme aikana kokeneet sitten toisen maailmansodan. Näyttää siltä, että se koettelee samansuuntaisesti kaikkia yhteiskuntia ja meitä jokaista.

Päätoimittaja Pekka Mervola puuttui mielestäni oleellisiin kysymyksiin Nimellä-kirjoituksessaan 25.3.: ”Suurkaupungistumisen huuma voi haihtua, jos koronaviruksen kaltaisista pandemioista tulee ihmisten mielissä pysyvä uhka.” Ja hän jatkaa: ”…asuminen väljemmin voi suojata. Maaseudulle ja keskikokoisille kaupungeille tämä voi olla mahdollisuus.”

 

Suomi on harvaan asuttu maa. Sotien jälkeen se teki mahdolliseksi satojen tuhansien kotinsa menettäneiden evakkojen asuttamisen maahamme nopealla aikataululla.

Nyt ei kuitenkaan tarvitse viedä ihmisiä kauaksi, vaan sopivia alueita löytyy muutamien kilometrien päässä liikekeskuksista. Tällöin maapohjan hintakaan ei nouse kohtuuttomaksi esteeksi.

Kriisi on jo opettanut sen, että etäoppiminen ja etätyökin tulevat realistisiksi vaihtoehdoiksi. Kaupassakaan ei tarvitse jokaisen käydä, jos varustaudutaan siihen, että tuodaan ostokset kotiovelle sijoitettuihin kylmäsäilytystiloihin.

 

Maalla on asuttu vuosisatoja ilman pitkälle menevää infrastruktuuria, joten kaupunki ei ole ainoa vaihtoehto. Kyläkunnat tarjoavat yhteisöllisyyttä sen parhaassa muodossa, joten vanhuksiakaan ei tarvitse eristää neljän seinän sisään, kuten nyt liian usein tapahtuu.

Myös elintarvikeomavaraisuus, ilmastopolitiikka ja ekologisuus voidaan samalla huomioida.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti tästä 31.10.2016: ”Keskittävää asuntopolitiikkaa perustellaan ihmisten halun lisäksi myös ympäristösyillä. Kumpikaan ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tiiviissä asumisessa päästöt ovat kaikilla elämänalueilla suuremmat yksityisautoilua lukuun ottamatta.”

Suurkaupungistumisen huumasta olisi jo viimeistään nyt herättävä siihen tosiasiaan, että annettaisiin rohkeasti tilaa myös päinvastaiselle kehitykselle.

Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Toivottavasti koronavirusepidemia vauhdittaa tarvittavaa muutosta.

 

Paavo Lievonen

ent. yrittäjä, eläkeläinen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Pilataanko nyt Päijänteen kulttuurimaisemat?

Väärä paikka tuulivoimaloille

Kuka lopulta on tuulimyllyjen naapuri?

Olemme samanarvoisia, mutta emme samankaltaisia

Rippileirien aikoja ei pitäisi muuttaa

Miten ostan junalipun pyörätuoli- paikalle?

Nyt on aika juhlia vastuullisesti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.