Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Peruskoulun opettajien neuvottomuus uudistetun opetussuunnitelman vaatimuksissa ja oppilaille asetetut liialliset odotukset ovat osaltaan totta ja vakavasti otettava huoli. Eri kunnissa ja eri kouluissa on opetussuunnitelmauudistuksen linjaukset otettu vastaan ja toteutettu varsin eri tavoin.

Perinteinen opettajan suuri autonomia opetuksensa suunnittelussa ja järjestämisessä on aiheuttanut sen, että yksittäisen koulun sisällä voi opetussuunnitelman toteutus poiketa huomattavasti toisistaan. Voidaan jopa sanoa, ettei kaikkialla ole edes lähdetty toteuttamaan kaikkia opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita.

Julkisuudessa nostetaan esiin yksittäisiä ylilyöntejä. Jossakin oppilaiden opetus ei ole toteutunut tai toisaalla opettajat tuntevat, ettei heitä kuunnella asiantuntijoina. Tämä on omiaan nostamaan vastustusta koko uudistusta kohtaan.

Oppilaiden huoltajat ovat ymmärrettävästi huolissaan lapsensa opetuksen tasosta. Avoimet ja piilevät “kapinaliikkeet” koulun sisällä synnyttävät ristiriitoja, jotka murentavat yhteistyön pahimmillaan moniksi vuosiksi.

Kun joudutaan epävarmuuteen oman lapsen oikeusturvasta tai oman työskentelytavan laadukkuudesta, turvaudutaan vanhaan ja hyväksi koettuun.

Peräänkuulutetaan opettajajohtoisuutta, kuria, numeroarvostelua ja muita konkreettisia keinoja. Ei haluta nähdä näiden keinojen heikkouksia ja eikä sitä, mitä uudistuksella pyrittiin korjaamaan.

Opetushallitus on saanut aikaan monien tutkijoiden ja asiantuntijoiden työllä erinomaiset opetussuunnitelmien perusteet, joissa oppimisen painopiste on vaihtunut oppisisältöjen muistamisesta taitojen oppimiseen.

Ajallisesti oppimisen kohde on suunnattu siihen tulevaisuuteen, jossa peruskouluikäinen elää 20–30 vuoden kuluttua. Vaikka tieto on aina tärkeää, oleellista on kyky ottaa selvää, kyseenalaistaa, työskennellä tavoitteellisesti toisten kanssa, osata ohjata itseään tekemään valintoja arvojensa mukaan, innostua etsimään tietoa ja tuntea yhteiskuntaa rakentavat asiat arvokkaiksi.

Vaikka tavoitteet suuntaavat tulevaisuuteen, suunnitellaan opetus edelleenkin tähän hetkeen ja lapsen ikäkausi ja kyvyt huomioonottaen.

Syy, miksi opetussuunnitelmauudistus – ja myös aiemmat opetussuunnitelmauudistukset – synnyttää niin suurta epävarmuutta, on, ettei sitä kukaan johda.

Uudistus on annettu kunnille ja kouluille, joiden pitäisi muutos toteuttaa. Rehtorit ja opettajat ovat Suomessa paremmin koulutettuja kuin missään.

Opettajankoulutuksesta valmistuu osaavia, uudistushaluisia ja yhteistyökykyisiä opettajia. Halua, tahtoa ja osaamistakin uudistumiseen löytyy, mutta ei aikaa.

Kehittäminen ja uudistuksen toteuttaminen on yksittäisten koulujen ja rehtorien ja jopa yksittäisten opettajien vastuulla ilman riittävää koulutusta ja suunnitteluaikaa. Ei näin voida tehdä koko maan perusopetusta koskevaa uudistusta!

Ja kun koulut ovat hyvin eri tavoin – opettajien innokkuuden mukaan – alkaneet edistämään uusia opetuskäytänteitä, on joissain tapauksissa lapsi hukkunut pesuveden mukana. Tällaista ei voi hyväksyä.

Ehdotankin seuraavia toimenpiteitä suomalaisen peruskoulun uudistamisen hyväksi:

1. Opettajien korkea koulutustaso ja osaaminen otetaan käyttöön muuttamalla osoittamalla heille aikaa perehtymiselle, pohdinnalle, kehittämiselle ja suunnittelulle. Esimerkiksi muutetaan virkaehtosopimusta niin, että opettajat tulevat töihin kaksi viikkoa ennen lukuvuoden alkua kouluttautumaan ja suunnittelemaan.

2. Yliopistojen opetusharjoittelua siirretään kuntien kouluihin ja aloitetaan tavoitteellinen yhteistyö opettajankoulutuksen ja kunnan koulutoimen välillä.

3. Opettajien työaika muutetaan vuosityöajaksi tai muuksi vastaavaksi, ja siihen voidaan esimiehen määräyksestä sisällyttää muutakin kuin oppitunnit – oppilashuoltotyö, kehittämistyö jne.

4. Sosiaalitoimen ja lastensuojelun työskentely tuodaan kouluihin, jolloin ongelmien havaitseminen aikaistuu, perheiden tavoitettavuus helpottuu ja tehdään edellytykset yhteistyölle koulun kanssa.

5. Opetusministeriö esittää tarvittavat lisämäärärahat valtion budjettiin kun em. asiat on saatu sovituiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.