Koulupäätöksiä hivuttamalla

Ei väkisin vaan hivuttamalla. Tuo menettelytapa tuli hakematta mieleeni, kun saimme 12.5. Keskisuomalaisesta lukea suunnitelmasta lakkauttaa mm. maineikas Jyväskylän lyseo ja perustaa tilalle kaksi jättikampusta. Konsultilta tilatun selvityksen mukaan molempiin tulisi n. 1200 oppilasta.

Kun nykyinen valtuusto oli aloittamassa työtään, kiisteltiin hyperlukion perustamisesta. Siinäkin selvityksessä konsultti kirjoitti, että lukion ihannekoko on n. 600 oppilasta, mutta päätyi esittämään 1200 oppilaan suurlukiota. Selvityksestä ei käynyt ilmi, miksi oli päädytty ihannekokoon nähden kaksinkertaiseen ratkaisuun.

Silloin hienoilla havainnekuvilla kuorrutettu suunnitelma loppusijoitettiin nk. pyörömappiin. Sinne se mielestäni kuuluikin.

Sittemmin teetettiin valtuustolla päätös siirtää Jyväskylän lukiokoulutus koulutuskuntayhtymälle. Päätökseen tekoon osallistuivat myös sopimuksessa kaupungin vastapuolena olevan koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) ja varapuheenjohta Meri Lumela (vihr.).

Molemmat olivat virkavelvollisia toimimaan koulutuskuntayhtymän edun mukaan. Mutta niin olivat valtuutettuina velvollisia toimimaan myös toisen sopimusosapuolen edun mukaan. Kaupunginhallituksessa Pauli Partanen oli ymmärtänyt istuvansa pöydän molemmilla puolilla, mutta ymmärrys ei riittänyt valtuustoon saakka.

Nyt, kun päätösvalta on saatu siirrettyä valtuustolta koulutuskuntayhtymälle, on tuo hyperlukiosuunnitelma kaivettu näköjään uudelleen esiin. Ainakaan valtuusto ei sitä kaada, kun valtuustolla ei ole enää toimivaltaa asiassa.

Hivuttamista on nähtävissä toisessakin kouluhankkeessa, Huhtasuon koulukeskuksen toteuttamisessa nk. elinkaarimallilla. Toteutusselvityksessä todetaan mm. nk. KiinteistöOy-mallin olevan kustannuksiltaan 20 000 euroa kalliimpi kuin investointiohjelman kautta kaupungin taseeseen toteutettu. Kun muutakaan erityistä perustetta KOy-mallille ei ollut, keskittyi esitys suoraan kaupungin taseeseen -vaihtoehtoon.

Tilapalvelu päätyi kuitenkin esittämään KOy-mallin vaihtoehtoa, mihin kaupunginhallitus myös päätyi. Kun itse kysyy itseltään, saa ilmeisesti mieleisensä vastauksen. Tilapalvelun johtokunnassa on hallintosäännön mukaan oltava vähintään puolet kaupunginhallituksen jäseniä.

Esitetyssä mallissa KOy:n taloudenhoito ei ole valtuuston kontrolloitavissa. Se ei kuulu tarkastuslautakunnalle eikä kaupungin tilintarkastajille ja valtuusto saa tietoonsa vain sen, mitä tuo yhtiö itse haluaa sille kertoa.

Päätösesityksessä kerrotaan vaihtoehtoon päädytyn hakkeen läpinäkyvyyden parantamiseksi, mutta parempi läpinäkyvyyshän kaupungin julkisella taloudella on kuin Osakeyhtiön lain mukaan toimivalla yhtiöllä.

Valtuutettujen tiedonsaantioikeudesta kaupungin omista yhtiöistä on kiistelty ja kirjelmöinti paljonkin. Kaupungin ex-lakimies Annaliisa Lehtinen valisti hyvin osuvasti: "Sitä olisi pitänyt miettiä yhtiötä perustettaessa." Kiitoksia neuvosta, otetaan vaarin ja mietitään nyt, kun sellaista ollaan jälleen tekemässä. Sen on myöhäistä sitten, kun kaivataan selvityksiä yhtiön taloudenhoidosta.

JORMA USKI kaupunginvaltuutettu (ps.) Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luetko sinä? No, mutta miksi et?

Lyhyet

Jyväskylä valvoo yhdenvertaisesti omaa ja yksityistä palvelutuotantoa

Lyhyet

Työllisyyden parantaminen ehkäisee lapsiköyhyyttä

Määrä ei yksin takaa hoidon laatua

Jokaisen pitää saada tarvitsemansa hoiva

Lyhyet

Lyhyet

Roina pois Kauppa-kadulta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.