Koulutus on sijoitus eikä mikään menoerä

Kiitän Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja Marjo Pakkaa kirjoituksesta ”Laadukas opetus on jokaisen lapsen oikeus” (KSML 9.7.). Juuri tätä oikeutta olen itsekin ollut puolustamassa, sillä sitä edellyttää perustuslaki, jossa säädetään mm. lasten sivistyksellisistä perusoikeuksista – ”vaatimus kohdella lapsia tasa-arvoisesti yksilöinä” sekä perusopetuslaki, jossa edellytetään jokaisen lapsen oikeutta perusopetukseen riippumatta asuinpaikasta, taustasta, äidinkielestä tai muista vastaavista seikoista.

Julkista valtaa sitoo näiden perusoikeuksien toteuttamisvelvoite kaikessa toiminnassa sekä lainsäädännössä että voimavarojen kohdentamisessa.

Perusoikeuksia koskee myös heikennyskielto; heikennys ei saa ulottua perusoikeuden ydinalueelle.

Lainsäädäntöä tulkitaan eri tavoin, mutta kansalaisten tulisi saada tietoa siitä, miten poliitikot ja viranomaiset tulkitsevat säädöksiä sekä millä keinoilla tavoitteisiin päästään.

Tutkijana olen kiinnostunut siitä, mitä on ”laadukas opetus”, opetuksen ja oppimisen laatu. Sitä määritellään opetussuunnitelman perusteissa, joka on kirjallinen dokumentti, mutta miten se käytännössä toteutuu?

Siitä tarvitaan paljon tutkimustietoa. On tärkeää selvittää, miten tavoitteisiin päästään. Siinä on kyse pedagogiikasta ja opettajan ammattitaidosta, mutta myös yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista eli hyvän opetuksen ja oppimisen edellytyksistä.

Onko enää perusteita sille, että koulutus nähdään vain menoeränä? Nobel-palkinnon saanut taloustieteen professori James Heckman on osoittanut pitkittäistutkimuksillaan, miten tuottava sijoitus koulutus ja kasvatus on erityisesti varhaisvaiheessa. Meillä Suomessa tilastot osoittavat, ettei kouluja lakkauttamalla ole syntynyt säästöjä, vaan päinvastoin kustannukset ovat lisääntyneet.

Kansainväliset tutkimukset kertovat huolestuttavaa kieltä myös oppimistulosten heikentymisestä.

Miten on kasvatustulosten laita? Kiusaaminen on yleistä ja koulussa viihtyminen heikkoa; lasten fyysinen kunto ja terveys ovat huolen aiheita. Eriarvoisuuden lisääntyminen tuottaa lisää syrjäytymistä ja se maksaa paljon.

Uudet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 on laadittu ”perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa”. Siinä ”oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista”.

Kouluja on syytä kehittää entistä enemmän koko yhteisönsä palvelu- ja toimintakeskuksiksi. Säästöjä syntyy mm. siitä, että sektorirajat kyetään ylittämään, sillä yhteistyö kasvattaa sosiaalista pääomaa.

Maailmanpankin tutkimusten mukaan taloudellisesta kasvusta inhimillinen pääoma eli kansakunnan osaaminen ja sosiaalinen pääoma (keskinäinen luottamus, yhteistyö, talkootyö ym.) selittävät kaksi kolmasosaa.

Juuri nyt kaivataan uusia ratkaismalleja palvelujen tuottamiseen. Se edellyttää uutta asennoitumista ja luopumista siitä asenteesta, että ”mikään ei muuttua saa”.

Eira Korpinen

kasvatustieteen professori emerita

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.