Koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmään

Mitään ihmisen kehitysvaihetta ei tule suorasukaisesti alistaa seuraavan kehitysvaiheen vaatimuksille kuten viime vuosien koulutuspolitiikassa on tehty. Seurauksena on uupumus ja itsetunnon murtuminen kuten monissa julkisissa puheenvuoroissa on nyt todettu.

Osaamisvaatimuksilla ei kuitenkaan ole mitään ylärajaa. Maailman talousfoorumi liittää käynnistymässä olevaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen seuraavia osaamisvaateita: analyyttinen ajattelu ja innovaatiokyky, aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat, luovuus ja omaperäisyys, aloitteellisuus, teknologinen suunnittelu ja ohjelmointi, kriittinen ajattelu ja analyysi, monimutkaisten ongelmien ratkaisu, johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus, tunneäly, argumentointi, ongelmanratkaisu ja ideointi, systeemianalyysi ja arviointi.

Suomi ei itse pysty määrittelemään tätä listaa, mutta meillä on keinot vastata haasteeseen: jokaiselle osaamistason nostolle on varattava riittävästi lisää aikaa, ei vain oppimiselle vaan myös yksilökohtaiselle kehitykselle.

Tarvitsemme siten systeemisen muutoksen koulutusjärjestelmäämme. Koulutusjärjestelmästä on siirryttävä opintojärjestelmään: Kaikille taataan subjektiivinen oikeus opiskeluun läpi elämän, tarvittaessa myös korkea-asteella. Työ on nyt oppimista ja työn vaihtoehto on opiskelu, ei työttömyys.

Oppivelvollisuuden kattama toisen asteen koulutus olisi koostettava perusopistoiksi. Ylioppilaslkirjoituksista tulisi kehittää toiselle asteelle tieteellisten, taiteellisten ja teknisten yo-tutkielmien sarja, joista kertyy opiskelijoille oma opintokansio tukemaan siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. Kaikista nuorista siis ylioppilaita ilman yo-kirjoituksia, heidän yksilökohtaista kehitystä toiminnallisesti ja yhteisöllisesti tukien.

Korkea-asteen koulutus puolestaan koostetaan yliopistoiksi, joissa on perustutkimuksen ja käytäntöperusteisen tutkimuksen ohjelmat. Yliopistot ovat osa globaalia, ekologista kanssalaisyhteiskuntaa.

Työsopimuksiin on kirjattava opiskelu osaksi työtehtäviä, opiskelun vaatima aika ja muut resurssit sopimuksiin kirjaten. Kaikille koulutusyksiköille, korkea-koulut mukaan lukien, asetetaan velvollisuus osallistua aikuiskoulutuksen edistämiseen ja kehittämiseen.

Matti Vesa Volanen

emeritus koulutustutkija

psykologian tohtori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.