Kreikka-vakuudet ovat unelmahöttöä

Kiitos Kauko Tuupaiselle ajankohtaisesta kysymyksestä (KSML 1.7.) ja Martti Hetemäelle vastauksesta (KSML 3.7.).

Hetemäen vastaus herätti minulle tavalliselle riviveronmaksajalle joukon lisäkysymyksiä. Kreikan-vakuus on siis Suomen valtion ja neljän kreikkalaisen pankin välinen ”oikeudellinen sopimus”.

Mitkä ovat pankkien nimet ja mikä mahtaa olla niiden taloudellinen tilanne? Kreikan pankkien yleiskunto ei ole sieltä parhaasta päästä.

Missä kreikkalaisten maksama noin 925 miljoonan euron vakuus konkreettisesti sijaitsee, onko kyseinen pääoma talletettu turvaavasti johonkin ulkopuoliseen paikkaan vai onko se olemassa vain paperilla?

Hetemäki kirjoitti, että kolmen prosentin korko oli vain esimerkki korko. Mikä on vain ”esimerkki korko”? Mitä muuta se voisi olla?

Mikä on Suomen osuus numeroina lainasta, jonka vakuutena tämä n. 925 miljoonaa on? Korkotaso nousee enemmän tai myöhemmin, nyt näyttää että myöhemmin.

Lohduttavaa on, että meillä on ainakin teoreettinen mahdollisuus joskus vuosikymmenten kuluttua saada vakuus kuntoon. Miten käynee lainatulle pääomalle?

Oikea vastaaja näihin kysymyksiin olisi Jutta Urpilainen, joka 2011 vaalikeskustelussa kertoi, että sosialidemokraatit eivät mene hallitukseen joka ei saa pitäviä vakuuksia Kreikka lainoille. Eli olisi enemmän kuin mielenkiintoista kuulla Urpilaisen tai yleensä demarien kannanotto asiaan.

Tällä hetkellä meillä tavallisilla ”sukankuluttajilla” on olo että vakuudet ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, siis unelmahöttöä.

Antero Kuikanmäki

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.