Kristinusko ja modernin tieteen vallankumous

Sampsa Kuukasjärvi esitti kiinnostavassa puheenvuorossaan (Keskisuomalainen 3.12.08), että tieteellisen tutkimuksen mahdollistava järjestyksen käsite oli olemassa myös kiinalaisessa ja intialaisessa ajattelussa, joten kristinusko ei ole tässä suhteessa ainutlaatuinen. Tämä käsitys sisältää tärkeän näkökohdan. Mikä on siis selitys sille, että modernin tieteen räjähdysmäinen kehitys tapahtui ainoastaan kristillisessä Euroopassa myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa? Se ei tapahtunut esimerkiksi Rooman valtakunnassa, Kiinassa, Intiassa, Keski-Amerikassa tai islamilaisessa maailmanvallassa, jotka olivat paremmin organisoituja ja rikkaampia sekä aineellisesti että väestöltään. Monet historioitsijat ovat päätelleet, että kristinuskon vaikutus selittää tämän erikoisen tosiasian.

Kiinan tieteen ja teknologian suuri asiantuntija Joseph Needham pitää luonnonlain käsitteen puuttumista kiinalaisesta ajattelusta yhtenä selityksenä sille, ettei Kiinassa tapahtunut tieteellistä vallankumousta. Länsimaissa luonnonlaki ymmärrettiin 1600-luvulle tultaessa sekä (a) ihmiselämää että (b) koko ei-inhimillistä luomakuntaa ohjaavaksi laiksi. Needham käy läpi kaikki mahdolliset kiinalaiset filosofiat ja päättelee, etteivät yhdenkään keskeiset käsitteet tule riittävän lähelle näitä kahta luonnonlain merkitystä. Konfutselaiset eivät olleet kiinnostuneita luonnon tutkimisesta. Heidän mielestään yhteiskunnallisen järjestyksen takeena ei ole laki vaan asianmukainen rituaali (li). Taolaiset olivat kiinnostuneet luonnosta, mutta heidän käsityksensä mukaan tao on lopullisessa mielessä tutkimaton. Sama pätee 1 000-1 100 -lukujen uuskonfutselaisuuteen, joka uskoo luonnon järjestykseen mutta ei luonnonlakiin.

Needham antaa useita esimerkkejä siitä, miten kiinalainen ajattelu otti huomioon luonnossa vallitsevan järjestyksen, mutta ei miellä sitä ylhäältä annetuksi lainalaisuudeksi. "Me emme näe Taivaan määräävän neljää vuodenaikaa, ja kuitenkaan ne eivät poikkea kulustaan", sanotaan yhdessä I Ching kirjan kommentaarissa. Needhamin mukaan tämän ajattelun keskeinen käsite on vieras luonnonlain ajatukselle.

Needhamin mukaan tämä käsitys maailmankaikkeuden järjestyksen alkuperästä ja luonteesta on yhteydessä siihen, että kiinalaisesta ajattelusta puuttuu persoonallisen Jumalan käsite. Korkeinta Olentoa ei kiinalaisessa ajattelussa mielletty Luojaksi. Vaikka tämä Olento varhaisessa kiinalaisessa ajattelussa sai joitakin persoonallisia piirteitä, hänet hyvin nopeasti alettiin käsittää persoonattomaksi. Kiinan tieteen oli vaikea kehittää luonnonlain käsitettä, koska se oli vieras kiinalaiselle uskonnolliselle tietoisuudelle.

TAPIO PUOLIMATKA professori Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

Lukijan kuvat: Ruskalento.

Lukijan kuvat: Kuutamo Jyväsjärvellä

Lukijan kuvat: Sininen ilta Pihtiputaalla

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.