Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Vapusta alkaen on saatu seurata kannanottoja koskien niin sanottuja vappusatasia, tietäneekö vielä kukaan mitä se lopulta tarkoittaa? Rohkenen olettaa, että idea on sekoitus omatunnontuskaa ja poliittista oveluutta, mutta millä sekoitussuhteella, mieluummin tasapuolisemmalla kun taitettu indeksi?

Kaikesta päätellen hanke kohdistuu suurelta osin sellaisiin eläkkeisiin, joihin kuuluu kansaneläke.

 

Kansaneläkelaitos perustettiin vuonna 1937 ja sille laadittiin samana vuotena laki, joka saatettiin voimaan 1939 alusta. Muistiin ei ole jäänyt kunnollista kuvaa, mutta tarkoitus oli kehitellä turvaa henkilöille, joilla ei sitä jostakin syystä näyttänyt lainkaan olevan.

Vanhastaan maatalousyrittäjillä oli syytinkijärjestelmä, josta vastasi tilanpitoa jatkanut perillinen. Muutamat työnantajat järjestivät eläketurvan työtekijöilleen ja sitten oli vielä kunnalliset vaivaistalot.

Kuntien vastuulle jääneitä kaupattiin huutokaupoilla lasten kaitsijoiksi, havujen pilkkojiksi, klapien tekijöiksi ynnä muihin kevyisiin töihin, jolloin henkilön jäljellä olevan kunnon taso ratkaisi, mistä hinnasta vastaanottaja suostui ottamaan hoidokin talouteensa.

Vuonna 1954 tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi V.J. Sukselainen, ja aloitettiin Kelan toimitalon rakentaminen Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen laajuus ja laatutaso synnytti runsasta polemiikkia.

Päävaivaistaloa pidettiin aivan liian kalliina, mutta talo valmistui arvosteluista huolimatta ja pystyi kauan vastaamaan Kelan tarpeisiin. Kela kehittyi vähimmäisturvan antajaksi ja sitoi kansaneläkkeet ja muut palvelunsa kuluttajahintaindeksiin.

Sellaisena se haluaa lähes ylläpitää asiakkaansa talouden, mutta vaatii jatkuvaa lievästi kiristyvää tarkkuutta, johtuen siitä että vuosittain tehtävät tarkistukset perustuvat kuluttajahintaindeksissä 12 kuukauden aikana syyskuuhun mennessä tapahtuneeseen prosentuaaliseen muutokseen.

Tarkistus toteutuu saajalle seuraavan kalenterivuoden alusta. Riippuen kulloisesta inflaatiotasosta, korotus saattaa hävitä ennen uuden maksatuksen alkua.

 

Eläketurvakeskuksen laskema kansaneläkeindeksi on viime vuosina käyttäytynyt hieman oudosti. Vuonna 2016 indeksi aleni 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 0,9 prosenttia jumittuen tähän tasoon vuosiksi 2018–2019? Halpenivatko elinkustannukset?

Tarkistusajankohtana (syyskuu 2018) palkat kohosivat 2,1 prosenttia, inflaatio eteni 1,3 prosenttia, taitettu indeksi nosti työeläkkeitä noin 1,46 prosenttia ja kansaneläkkeiden olisi pitänyt nousta tämän vuoden tammikuusta alkaen 1,3 prosenttia.

 

Jos vastaan kysymykseen, kuka kerää rahat vappusatasiin, vastaus on: Kansaneläkeläiset itse. Jos vertaamme edelleen sataseen, 635 euron kuukausi-kansaneläke olisi ollut 643,36 euroa ja tuottanut 12 kuukauden aikana melko tarkasti satasen.

Tämän vuoden vastaavaan tarkistushetkeen palkkaindeksi kohosi 2,38 prosenttia, inflaatio 0,9 prosenttia, joten työeläkeläinen voi odottaa tammikuussa 1,2 prosentin korotusta ja kansaneläkeläinen 0,9 prosentin.

Olisi oikein, jos laskennallisesti korotusperusteen kantaan lisättäisiin puuttunut 1,3 prosenttia. Voisiko eläläisjärjestöjen EETU vaikuttaa, että eläkkeet maksettaisiin eläkkeinä eikä poliittisina armopaloina?

Yrjö Jaatinen
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sesonki, jolloin työvoiman saanti alkaa olla entistä vaikeampaa

Euroviisut, tervemenoa

Lukijan kuvatAallot rantautuu Ruoniemessä Päijänteellä. Kuva: Marjaana Lahtinen

Lyhyet

Joulun odotusta Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.