Kuka meistä on kuluerä - ja kenelle?

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tuntuu ilmestyvän ihmeellisiä asioita, jotka eivät vaan sovi aivoihin. Esimerkiksi ihmisen uudet nimitykset: tuotantoyksikkö ja kuluerä.

Lapsuudesta on painunut syvälle mieleen, että ihminen on Luojansa antamalla erikoisoikeudella asetettu viljelemään ja varjelemaan tätä haurasta planeettaa - ja nyt hän olisikin vain kuluerä tai tuotantoyksikkö! Mutta mihin tarkoitukseen? Vain pankkiirejako varten?

Nämä "tuotantoyksiköt" ahertavat globaalilla markkinatorilla, jossa asioita hoitavat ja niistä päättävät markkinavoimat, joilla on hallussaan rahoitusmarkkinat. Markkinoita ohjaa tuotteistamiseen erikoistunut kasinotalous.

Ja sehän osaa tuotteistaa! Se tuotteistaa myös kaiken henkisen taiteesta filosofiaan. Ja jos joku henkinen tuote ei oikein sovellu sen pirtaan, ainahan sen voi karnevalisoida ja myydä tapahtumina ja paketteina runsaiden kostukkeiden kera.

Tuottoa ja voittoa tulee, pankkiirit ja johtajat hykertelevät ja nostavat palkkoja ja optioita määriin, jotka taaskaan eivät mahdu aivoihin. Tiukoiksi arvioituja rippeitä putoilee "kuluerille" ja kaikki meneekin hyvin, kunhan vain varotaan, etteivät markkinat suutu.

Sitä on todella varottava. Se vaikuttaisi nopeasti nk. finanssitalouteen eli yhteiskuntien julkiseen talouteen. Siinä sitten hätäpäissään pitää harventaa kouluverkkoa, suurentaa kuntia, lopettaa sairaaloita, vähentää opettajia ja tehdä yliopistoista oikeita tuotantolaitoksia eli opettaa heidätkin tuotteistamaan. Mutta kansantulo, joka on liitetty "liikkuvaan pääomaan" luikertelee sen mukana pois, sinne missä pelimiehet näkevät suurimman voiton mahdollisuuden.

Mutta leipä! Sitä nämä "kuluerät" ja "tuotantoyksiköt" kuitenkin tarvitsevat. Onhan sitä maailman viljapörsseissä. Liikkuva pääoma omistaa nekin niin Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Argentiinassa, Japanissa kuin Ranskassakin. Niistä myydään sille, joka parhaiten maksaa. Pörssejä riittää. On sähköpörssejä, öljypörssejä jne.

Elävät "tuotantoerät" ahertavat leivän tähden alituisessa epävarmuudessa, kiireessä ja ahdistuksessa ja yrittävät lisätä tehokkuutta. Nuoret ja voimakkaat ovat tietysti tehokkaimpia ja siksi suosituimpia. Ymmärrämme: Ne olivat suosituimpia jo silloin, kun kaleeriorjat soutivat isäntiensä veneitä.

Olli Paasivirta (23.1.) ja Sinikka Tyynelä (28.1.) puhuvat maailman saastumisesta, luonnon kestokyvystä, ekologisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. He kyllä tietävät, että Suomen valtiolla ei ole aikoihin ollut esimerkiksi viljan varmuusvarastoja ja että suomalaisten kansallisomaisuus on jo kauan sitten hupuloitu kansainvälisiin "rulettipöytiin" oikein kansanäänestyksellä ja että hallitus yhä kiivaammin pyrkii toimimaan markkinalähtöisemmän liiketoimintarakenteen mukaisesti ja että yhä useammassa vakavaraisessa työpaikassa käynnistetään tehostamis- ja kehitysohjelmat.

Vaikka Pekka Pihlman kirjoituksessaan ostovoiman määrittelystä (22.1.) sanoi, että saattaa olla aika fundeerata ihmiskunnan ja elämän toimeentuloa tällä planeetalla ja vaikka hän selvästi näkee, että hallitsematon markkinatalous on tiensä päässä, hän jättää uskoa ihmisen mahdollisuuksiin nähdä ja korjata virheensä.

Samoihin mahdollisuuksiin uskovat myös Tyynelä ja Paasivirta ja vain siksi he jaksavat muistuttaa näistä elintärkeistä asioista.

SUOMA MÄKIVIRTA Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.