Kuka on tervetullut Suomeen?

Yleensä ajatellaan, että jos maahanmuuttaja ei ole työmarkkinoilla, se varmasti johtuu hänestä itsestään. Todennäköisesti hän on alikoulutettu, ei osaa suomea eikä ehkä halua tehdä töitä. Todellisuus on monimutkaisempi. Myös isäntämaa on vastuussa ulkomaalaisten integroitumisesta.

Kotoutumissuunnitelma takaa kielikurssin alkeistasolla, sen jälkeen tarjonta ei ole laajaa eikä ole työmarkkinapolitiikkaa. Ulkomaalaiselle on hankalaa löytää työpaikkaa, vaikka hän on korkeakoulutettu ja osaa suomea.

Kielen oppiminen vie aikansa. Sen jälkeen pitää vielä saada työkokemusta Suomessa ja opiskella oma ammatti uudelleen täällä: ilmeisesti kaikki mikä on tehty Suomen ulkopuolella on arvotonta.

Olisiko aliarvioinnin sijaan viisaampaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista ja antaa korkeasti koulutetuille mahdollisuus tehdä töitä maassa, joka ei ole maksanut senttiäkään heidän koulutuksestaan? Ammattipätevyyden rinnastamisen pitäisi olla joustavampaa.

Vaikka sanotaan, että ”ulkomaalainen työväki on tervetullutta”, Suomessa kannustetaan makaamaan sohvalla tekemättä mitään.

Olen espanjan kielen opettaja, jolla on täysi pätevyys Espanjassa. Ensimmäisenä vuonna Suomessa, kun en tiennyt, haluaisinko jäädä maahan, hain pätevyyttä Britanniasta ja Ruotsista. Molemmista maista sain sen. Eli olisin tervetullut tekemään töitä ammatissani, opettajana.

Suomessa hakemukseni hylättiin. Silti, ”suomalaisen sisuni” takia jäin tänne.

Aivan alusta alkaen olen ollut töissä opettajana Suomessa mutta tehnyt myös töitä kotiavustajana päätoimisesti, koska opetus on ollut osa-aika- ja pätkätyötä. Kahtena vuonna minun on opettaakseni pitänyt matkustaa yli 300 kilometriä viikossa.

Vaikka minulla on kaksi ylempää korkeakoulututkintoa rinnastettuna, saadakseni pätevyyden Suomessa minun täytyy suorittaa koko tutkinto täällä: perus-, aine-, syventävät ja pedagogiset opinnot.

Prosessi voi kestää 10 vuotta, koska ennen opintoja minun täytyy saada suomen kielen keskitaso päästäkseni yliopistoon opiskelemaan omaa äidinkieltäni vieraana kielenä.

Olemme kaikki häviäjiä tässä pelissä: minä tuhlaan aikaani ja elämääni saadakseni aivan saman koulutustason joka minulla jo on, Suomi käyttää paljon rahaa turhaan.

Suomalaiset haluavat mieluummin ulkomaalaisia Saksasta, Ruotsista ja Virosta (Yle 22.4.). Suomeen sopiva ulkomaalainen tulee siis näistä maista, on 21–26-vuotias ja tulee tänne opiskelemaan. Yliopiston jälkeen, kun hän jo osaa suomea ja hänellä on suomalainen tutkinto, hän voi odottaa saavansa Suomessa oppiarvonsa mukaista kohtelua.

Me, jotka opiskelimme ulkomailla, olemme ylimääräisiä. Meidän pitää olla kärsivällisiä, lukuintoisia ja nauttia opiskelusta hautaan asti. Töihin ei ole mikään kiire, koska joka tapauksessa valtio maksaa. Olenkin pohtinut, että jos joku espanjalainen tiedustelisi minulta, olisiko Suomi hyvä maa hänelle, toivottaisin hänet tervetulleeksi tänne laiskottelemaan.

Carolina Garcés Morales

Virrat

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.