Kuka tekee Keski-Suomen työt?

Suomessa puhutaan paljon työvoimapulasta. Samaan aikaan Keski-Suomessa on virallisen tilaston mukaan lähes 15 000 työtöntä työnhakijaa. Meistä jokainen, joka on kokenut työttömyyden lähipiirissämme tai henkilökohtaisesti, tietää miten pahalta puheet työvoimapulasta tuntuvat.

Suuresta työttömien määrästä huolimatta työvoimapula on monilla alueilla kuitenkin jo arkipäivää. Tämä näkyy myös kuntasektorilla. Lääkäripula on jo tuttu käsite ja nyt työvoiman saantivaikeudet näkyvät muunkin hoito- ja hoivahenkilöstön kohdalla. Noin kolmannes kuntatyöntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Jos tilalle palkataan uudet työntekijät ja työntekijämäärä pidetään samassa suhteessa esimerkiksi ikääntyvien määrään, pitäisi jatkossa suurin osa työvoimasta palkata kuntiin.

Hyvinvointipalveluiden rahoitus riippuu yritysten menestymisestä ja yritysten tarjoamista työpaikoista. Kun yritykset arvioivat omaa toimintaansa ja tulevaisuuttaan, eräänä keskeisenä kysymyksenä on se, miten he uskovat saavansa osaavaa työvoimaa.

Mitä sitten keinoksi? Keski-Suomessa ei ole enää varaa jättää ketään työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työ on hyvän elämän perusta ja meillä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus työhön omien kykyjemme ja kulloistenkin elämäntilanteidemme mukaisesti. Tämä edellyttää mm. nykyistä joustavampia työmarkkinoita ja parempia mahdollisuuksia työn ja perheen asettamien vaatimusten yhteensovittamisessa. Erityisesti nuorten naisten työllistymisen kannalta tulisi yritysten maksamien vanhemmuuden kustannusten jakaminen saada tasapuolisemmaksi ja kustannusvastuuta siirtää enenevässä määrin verovaroin katettavaksi.

Meidän on löydettävä keinoja tukea lapsiperheitä niin, ettei yksikään nuori syrjäytyisi. Talouselämä-lehdessä arvioitiin peräti 40 000 16-24-vuotiaan nuoren olevan yhteiskunnalta hukassa. He eivät ole opiskelemassa, työelämässä eivätkä armeijassa. Maabrändivaltuuskunta ehdottikin, että Suomeen kehitettäisiin järjestelmä syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huolehtimiseksi.

Meidän tulisi myös tukea jokaisen mahdollisuuksia huolehtia omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Meillä ei ole enää varaa huonoista elintavoista, kuten liikkumattomuudesta, roskaruuasta ja alkoholista johtuvaan työkyvyttömyyteen.

Keski-Suomeen voidaan houkutella työvoimaa myös muualta Suomesta ja tilanteen edellyttäessä myös Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Työvoiman saannin kannalta kuntien järjestämät peruspalvelut nousevat ratkaisevaan asemaan. Toimivat arkipäivän palvelut, kuten päivähoito, koulu ja terveyspalvelut sekä hyvä ympäristö ovat edellytyksiä työntekijöiden viihtymiselle ja siten samalla myös parasta elinkeinopolitiikkaa.

MIKAEL PALOLA kuntayhtymänjohtaja kansanedustajaehdokas (kok.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.