Kumppanuuden puolesta

Kolmas sektori eli erilaiset järjestöt ovat erittäin tärkeä osa hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Vuonna 2000 Jyväskylään valmistui lähes kolmenkymmenen järjestön yhteinen toimipaikka Kumppanuustalo. Tänään tiedämme, että suurin osa siitä on tyhjänä ja käyttökiellossa homeen vuoksi ja loppuosakin pitäisi ehdottomasti sulkea mahdollisimman pian.

Vuonna 2000 kaupunki sitoutui tukemaan Kumppanuustaloon muuttaneiden järjestöjen kumppanuutta sekä taloudellisesti että henkisesti. Talon huonosti suunniteltu remontti on kuitenkin aiheuttanut tilanteen, jossa kumppanuusyhteisö, taloon asettuneet järjestöt, ovat uudelleen joutuneet hajalleen ympäri kaupunkia.

Mitä kaupunki tässä itse aiheuttamassaan tilanteessa tekee - se ensin vuonna 2007 puolitti aiemman taloudellisen tuen Kumppanuustalon toimijoille ja tänä vuonna ilmoitti virkamiespäätöksellä, ettei tue eurollakaan koko hommaa. Toimijat ovat valittaneet asiasta sosiaali- ja terveyslautakunnalle, joka toivottavasti pitää kiinni kaupungin sitoumuksista ja antaa tuen.

Kaupungin virkamiehet ovat myös mukana hankkeessa, jota kansalaistoiminnan keskukseksi nyt nimitetään ja jonka pitäisi aloittaa vuoden vaihteessa yksityiseltä vuokratuissa tiloissa Heikinkadulla. Sen tukemiseen anotaan nyt uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnalta 70-80 000 euron vuosiavustusta. Järjestelytoimikunta käsitellee asiaa jo 7.7. kokouksessaan.

Kansalaistoiminnan keskus? Miksei edelleen Kumppanuustalo, jonka nimen me Kumppanuustalon toimijat vuonna 2000 jyväskyläläisen kumppanuuden toteuttamispaikalle nimeksi yhdessä päätimme? Ideahan on aivan sama kuin se oli vuonna 2000 - monikulttuurista kansalaistoimintaa ei ole nyt keksitty. Perusidea toteutui jo Kumppanuustalolla - sinne olivat kaikki kansallisuudet tervetulleita ja myös tulivat. Kumppanuuden perusidea uudessa hankkeessa ontuu sikäli, että mukaan nykyisen Kumppanuustalon n. 30 järjestöstä mahtuu vain toistakymmentä. Mihin loput menevät? Mikä on kaupungin tuki heille? Tuki, mihin kaupunki vuonna 2000 sitoutui. Miten käy kumppanuuden, jos osa on Heikinkadulla ja osa ties missä? Ja täytyy muistaa, että järjestöjä Jyväskylässä on satoja myös ulkopuolella Kumppanuustalon toimijaryhmän - kaikkien työtä tulee kaupunginkin arvostaa ja tukea tasapuolisesti!

Kannatan lämpimästi monikulttuurista kansalaistoimintaa. Toivon myös, että järjestelytoimikunta anotun rahan hankkeessa mukana oleville antaa - mutta kymmenen kertaa parempana ideana pidän esimerkiksi maalaiskunnan kunnantalon ottamista kyseiseen käyttöön tai vielä parempana, että vihdoinkin rakennettaisi Jyväskylään ihan uusi järjestötoimintaa varten yhdessä toimijoiden kanssa suunniteltu terve esteetön rakennus! Jyväskylän kolmas sektori on varmasti sellaisen ansainnut!

TUULIKKI VÄLINIEMI Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.