Kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan alasajo jatkuu

Kun kunnallishallinto täytti 100 vuotta, valtiovallan, kunnallisten keskusjärjestöjen ja puolueiden yhteinen slogan oli: ”Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta”. Kunnallisopiston pihapiiriin paljastettiin keväällä 1965 jäidenlähdön aikaan kansanvallan esteiden väistyttyä kunnallisen itsehallinnon monumentti ”Jäidenlähtö”.

Jokin aika sitten olin oman kuntani 150-vuotisjuhlassa. Juhlapuheen piti pääministeri Juha Sipilä.

Useista puheista ymmärsin, että kunnallisen itsehallinnon vuonna 1996 alkanut alasajo jatkuu ja se viedään valtiovallan ja paikallishallinnon tiedostamatta loppuun.

Tukkimiehenkirjanpitoni mukaan puheissa lausuttiin; kansanvalta 0, kunnallinen itsehallinto 2, peruskunta 0, elinvoimaisuus 13 ja maakunta 11 kertaa.

Kunnallinen itsehallinto, peruskunta, palveluiden saatavuus ja tasa-arvo ovat kansanvallan käsitteitä. Maakuntahallinto, maakunta, valinnanvapaus, tehokkuus ja elinvoimaisuus ovat puoluevallan luomia käsitteitä.

Kansan huokauksista ja toiveista piittaamatta valta ja palvelut keskitetään. Lähimenneisyydessä on likellä varoittava esimerkki siitä, mihin vallan keskittäminen johtaa. Virheistä oppimiseen ei Suomessa tunnu olevan tarvetta.

Kunnallishallinnon ja kansanvallan alasajon alettua lakkautettiin lääninhallitukset ja tasa-arvon lakisääteinen valvonta. Alussa kävi voimakas sykäys maakuntahallinnon puolesta. Sotkiko EU suunnitelmat vai mikä, kun ELYt ja AVIt muokattiin kovalla kiireellä, eikä hallinnonuudistuksessa riittänyt kansanvallalle huomiota. Unohdettiin maakunnille soveltuvat valtion tehtävät ja sitävastoin nyt otetaan maakunnille peruskunnilta pelastustoimen jälkeen sosiaali- ja perusterveydenhoidon tehtävät.

Puoluevallan suojeluksessa on lentävällä lähdöllä käynnistynyt maakuntakeskusten, ei maakuntien kehittäminen.

Keskittäminenkin voisi tapahtua viisaasti, harkitusti ja kiirehtimättä, paremmin kansan omien elämänratkaisuiden tahdissa kuin eduskunnan vaalikausien rytmissä.

Kansa houkuteltiin EU:iin mm. EU:n hallinnon läheisyysperiaatteella. Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä palvelujen käyttäjää. Päätösvalta siirtyy kuitenkin maakuntakeskuksiin, ja kestävyysvajeen ainoat hoitokeinot ovat keskittäminen, lakkauttaminen ja leikkaaminen.

Peruskuntien merkitys vähenee eikä niillä ole voimia ehkäistä lähipalvelujen keskittämistä. Poliittista valtaa asia ei kiinnosta.

Kuntalaisen päivittäin tarvitsema palvelu 100 kilometrin etäisyydellä on menetetty palvelu.

Mark Twainia mukaillen: suomalaisuuden herättäjän J. V. Snellmanin ja kansanvallan kehittäjän K. J. Ståhlbergin ajan alttarivaate on tämän sukupolven kynnysmatto.

Pekka Lindholm

kunnanjohtaja, eläkeläinen

Perho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.