Kunnat kehityksen vetureiksi

Sipilän hallituksen päätavoitteeksi asetettiin Suomi nousuun. Punaisena lankana on nostaa työllisyysaste 72 prosentiin ja edistää yrittäjyyttä. Yksi tärkeä virstanpylväs oli yhteiskuntasopimuksen aikaansaanti ja seuraava suuri tavoite on sote-ratkaisu.

Kunnissa tapahtuu sote-päätösten jälkeen suurin muutos sitten vuoden 1865 kunnallisasetuksen. Valtionhallinnossa ja maakunnissakin valmistaudutaan täysin voimin uudistuksiin. Kuntien keskusjärjestö Kuntaliitto ja peruskunnat odottavat rauhassa ja miltei orpoina, mitä uudistus tuo tullessaan.

Nyt tulisi käynistää kuntien toimintakulttuurin ja strategioiden uudistamiset. Pääasiaksi voidaan nostaa elinkeinoelämän kehittäminen ja uusien työpaikkojen aikaansaanti.

Jos noin 300 kuntaa (joita on nyt 313) kehittämisyhtiöineen (yli 100) saataisiin kehittämistöihin, voisi tämä olla jopa ratkaiseva apu siinä, että Sipilän hallitus onnistuisi tavoitteissaan 110 000 uuden työpaikan aikaansaamiseksi tällä eduskuntakaudella.

Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakuntaportaaseen, kunnille jäävät tehtävät tulee valjastaa tukemaan elineinoelämän kehittämistä: koulutus, lasten päivähoito, tekninen toimi, kaavoitus, ympäristökysymykset, vapaa-aika, kultuuri ja liikuntapalveluineen jne.

Mitä se sitten edellyttää? Kuntien johtamisjärjestelmien uudistamista ja lainsäädännön ja EU:n byrokraattisten rajoitusten purkamista.

Onhan niin Suomessa kuin koko Euroopassakin ministereillä suuri huoli työpaikoista, joita ei synny, jos ei ole työnantajia ja yrittäjiä. Näin ollen uusien yritysten perustamista on kuntien voitava tukea niin asiantuntija-avulla kuin harkitulla taloudellisella panostuksella ja riskinotolla.

Vanhoista kokemuksista ja esimerkeistä voidaan yhä ottaa oppia. Keiteleen, Sievin, Muuramen ja monien muiden pienten kuntien tuloksellinen toiminta voisi olla mallina koko maassa. Median pitäisi myös tuoda kuntien riskinoton positiivisia tuloksia esille eikä korostaa joitakin takaiskuja.

Hallintobyrokraatit johtivat kuntalain uudistusta viimeksi väärään suuntaan. Lain 129 §:n mukaan kunnat eivät saa antaa takauksia muuta kuin kuntakonserniin kuuluville yrityksille. Sillä vaikeutetaan alkavien yritysten vakuustilannetta. Näistä kuntien takauksista on julkinen sana takavuosisna uutisoinut innolla takaiskut.

Toinen merkittävä jarru on EU:n säännöksistä johtuva tulkinta, että kunnat tai kehittämisyhtiöt eivät voisi lähteä yritysten osakkaiksi. Tähän tulisi hallituksen byrokratiatalkoilla saada muutos.

Turha pelätä menetyksiä, jos uuden yrityksen perustamista tuetaan pienehköllä vähemmistöosakkuudella. Majoriteetti tulee aina olla yrittäjillä, mutta kunnan tai kehittämisyhtiön väliaikainen, alkuvuosien osakkuus voi tuoda halpaa asiantuntija-apua hallituksessa mukanololla.

Yrityksen hallitukseen tulee valita aina parhaita saatavissa olevia asiantuntijoita. Joskus – mutta harvemmin – tehtävään sopii poliitikko. Kunnan tai kehittämisyhtiön osakkuus voi auttaa siinä, että tuotannollinen yritys voi aloittaa toimintansa riittävän mittavasti ja hankkia palvelukseensa sekä markkinoinnin että tuotantoteknologian asiantuntemusta.

Olisikohan nyt kunnissa koulutuksen ja seminaarien aika?

Osmo Kärkkäinen

entinen kaupunginjohtaja

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.