Kunta vai maakunta?

Kuntauudistuksen valmistelussa on noussut keskusteluun palvelujen järjestämistaso kuntapohjaisesti tai opposition ajamana maakuntapohjaisesti. Pääkirjoitustoimittaja Lasse Kangas moitti (Ksml 8.01.) Jyväskylän kaupunginhallitusta demokraattisen päätöksen tekemisestä, joka ei Kankaalle eikä keskustalle kelvannut.

Tavallista kuntalaista ja palvelujen rahoittajaa ei isommin kiinnosta, mikä malli otetaan käyttöön, kunhan palveluja on yleensä saatavissa ja maksajan kannalta kohtuullisella verorasitteella.

Hallitus on valmistellut vahvoihin peruskuntiin rakentuvaa mallia. Keskustelussa ovat pysyneet pinnalla sosiaali- ja terveyspalvelujen toimimattomuus, kalleus ja hallintomallin omistajaohjausongelmat.

Räikeimmät esimerkit löytyvät sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen liiton hallinnoista. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on maakunnallinen kuntayhtymä samoin kuin Keski-Suomen liitto. Sairaanhoitopiirin perussopimuksessa on rajattu jyväskyläläisten veronmaksajien päätösvaltaa leikkaamalla äänivaltaa 35 prosenttiin, vaikka se kulujen maksuosuuden mukaan pitäisi olla vähintään 50 prosenttia.

Keskustan edustajat ovat aina vastustaneet jyväskyläläisten vaikutusvallan kasvattamista sille kuuluvaan maksuvastuiden tasoon. Samansuuntainen äänivallan leikkaus on toteutettu myös Keski-Suomen liiton perussopimuksessa. Tässä ei ole demokratiasta tietoakaan! Täytyy ihmetellä, että äänivallan perusteettomassa leikkaamisessa ei ole perustuslaillista ongelmaa!

Miksi keskusta ajaa maakuntamalliansa? Nykyinen vaalijärjestelmä suosii keskustaa, kun kuntayhtymien hallintoa vaalien jälkeen kasataan. Jokaisesta kunnasta tulee kuntayhtymien valtuustoihin vähintään yksi edustaja ja keskusta saa valtuustoihin enemmän paikkoja, kuin sen vaaleissa saama äänimäärä edellyttäisi. Tätä mutkikasta hallintomallia ei laajemmin tunneta äänestäjien keskuudessa. Keskusta ei ole halunnut epädemokraattisen hallintomallin tuomaa etuaan mainostaa. Samasta syystä keskusta pitää kiinni kuntien nykyisestä lukumäärästä.

Hallituksella on ilkeä ongelma ratkaistavana. Miten saadaan Suomi-laiva talouden myrskystä suojaisemmille vesille? Työpaikkoja menetetään kiihtyvällä vauhdilla.

Hallituksen takaraivossa jyskyttää kasvava valtionvelka ja luottoluokittajat seuraavat päätöksiä.

Isoon rooliin ovat nousseet ”päivystävät dosentit”, jotka antavat vakuuttavia lausuntojaan niitä kärkkyville toimittajille. Toimittajat saavat teksteilleen ”virallisen” todistajan tiedemaailmasta ja kansa on valmis uskomaan auktoriteettia. Rehellisen kuvan saadakseen asioiden tilasta, kannattaa muodostaa oma kantansa vasta eri tietolähteisiin tutustuttuaan. Koko kuntaremontissa on kyse siitä, riittävätkö rahat palveluihin vai poltetaanko vähenevät eurot tehottoman kuntarakenteen hallinnon pyörittämiseen.

Pauli Partanen

Keski-Suomen Kokoomuksen pj.

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.