Kuntaministeri Virkkuselle

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kysyi minulta tällä palstalla (Ksml 18.12.2013), millaiset tekijät uudessa kuntien valtionosuusjärjestelmässä keskittävät ihmisten palveluja ja asumista? Hänen mukaansa niitä ei olisi lainkaan. Minä pystyn luettelemaan niitä ainakin kolme. Toki jokaisessa kuntatyypissä on yksittäisiä poikkeuksia, mutta uudistuksen kokonaiskuva, keskittäminen, on päivänselvä.

Ensinnäkin uuteen järjestelmään ollaan ottamassa uutena kriteerinä ns. työpaikkaomavaraisuuskerroin. Sillä ei ole mitään tekemistä kuntalaisten palvelutarpeiden ja – kustannusten kannalta. Sillä vain siirretään keskuskaupungeille lisää rahaa yhteensä 200 miljoonaa euroa. Maksajina ovat erityisesti kehyskunnat ja maaseutukunnat.

Toinen keskittävä elementti on siinä, että kustannus- ja olosuhdetekijäperusteista on vähennetty jopa 700 miljoonaa euroa ja summa on siirretty verotulojen tasaukseen, jota hallitus vesittää. Ihmetellä sopii myös, miksi vain voimalaitosten kiinteistöverosta ollaan palauttamassa puolet verotulojen tasaukseen, mutta ei koko kiinteistöveroa. Kun hallitus poisti vaalikauden alussa kiinteistöveron tasauksesta, aiheutti se raskaimmat valtionosuusmenetykset juuri maaseutukunnille. Keski-Suomessa se kirpaisi ainakin puolen kunnallisveroprosenttiyksikön verran Petäjävettä, Uuraista, Pihtipudasta, Multiaa, Kinnulaa ja Kyyjärveä.

Kolmas ja eniten keskittävä elementti on verotulojen uusi tasausjärjestelmä, jolla valtion budjetin kautta tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja. Kaikissa kunnissahan ei asu vuorineuvoksia eikä niihin ole sijoittunut pörssiyhtiöiden pääkonttoreita tai niiden kovapalkkaisia johtajia.

Hallitus on asettamassa toisenlaista verotulojen tasauslisää (80 %) kuin selvitysmies oli vielä keväällä esittänyt (85 %). Keikauksesta johtuen Keski-Suomessa Hankasalmi, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka ja Pihtipudas hyötyisivät hieman, mutta Suomen rikkain kunta Kauniainen hyötyisi niitäkin enemmän. Näin rajusti toimii Virkkusen ajama tasauslisäleikkuri.

Uudistusesityksen lopputuloksena Suomen keskuskaupungit voittaisivat eniten (keskimäärin 34 euroa/asukas). Jopa kaksi kolmasosaa keskuskaupunkien lisäeuroista menisi Helsingille, Espoolle ja Vantaalle. Toisin sanoen köyhiltä alueilta siirretään valtion budjettirahaa Suomen ylivoimaisesti rikkaimmille kunnille. Suurimmat menetykset osuvat maakuntien maaseutukuntiin sekä harvan asutuksen kuntiin ja saaristokuntiin.

Keski-Suomelle hallituksen esitys merkitsisi lisärahaa noin 2,6 miljoonaa euroa. Jos laskelmista poistetaan Jyväskylä, häviää maakunta yli 7 miljoonaa euroa. Selvitysmiehen tasauslisäesitys, jossa on matalampi omavastuuosuus köyhemmille kunnille, olisi tuottanut kuntien kantokyvyn kannalta huomattavasti oikeudenmukaisemman lopputuloksen.

Kaikella on tarkoituksensa. Muistan hyvin, kun kuntaministeri Virkkunen totesi syksyllä 2011, että kuntauudistus viedään maaliin hyvällä tai pahalla. Siis viime kädessä kuntien rahoituksen kautta tai kuntien pakkoliitoksilla lakkautettaisiin yli 200 suomalaista kuntaa. Noin vuosi sitten kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen totesi, että päämäärä koko Suomen asuttuna pitämisestä on vanhahtava. Tästä päämäärästä olemme Suomen Keskustassa eri mieltä.

Valtionosuusuudistusluonnos osoittaa selvästi, että hallituksen mallilla erityisesti maaseutukunnat sekä harvan asutuksen alueen kunnat ja saaristokunnat saadaan taloudelliseen ahdinkoon. Ei ole sattumaa, että kuntarakennelakiin on kirjattu pakkoliitosperusteeksi kunnan vaikea talous, jota hallitus on vauhdittanut leikkaamalla joka vuosi kuntien valtionosuuksia kaikkein epäoikeudenmukaisimmalla tavalla, tasasuuruisina.

Toinen selvä johtopäätös on, ettei hallitus saa minkäänlaisilla valtionosuusuudistusta koskevilla vaihtoehdoilla kehyskuntia taloudelliseen ahdinkoon. Sen vuoksi hallitus on aikeissa antaa talvella eduskunnalle lakiesityksen kehyskuntien pakkoliittämiseksi keskuskaupunkeihin. Perustuslakivaliokunnan on arvioitava, riittääkö kehyskunnan maantieteellinen sijainti, alueellinen kansanäänestys sekä hallituksen valtapolitiikka murtamaan kunnallisen itsehallinnon perustuslaillista suojaa.

Valtionosuusuudistuksessa on kyse myös järjestelmän tulevaisuudesta. Tähän asti sen tarkoituksena on ollut tasata kuntien välisiä olosuhde-eroja sekä tukea kuntien toimintakykyä hoitaa lakisääteisiä palvelutehtäviä.

Millainen rooli sille annetaan jatkossa? Kuten Virkkusen puheista voidaan päätellä, tasaveropuolue kokoomus ajaa suuntaa kohti tasavaltionosuuksia, jolloin kunnan tulopohjalla sekä asukkaiden verotettavilla tuloilla olisi jatkossa entistä vähemmän merkitystä. Käytännössä ruuhka-Suomeen syntyisi valtion tuella veroparatiisikuntia maakuntien vähäväkisten kustannuksella, joita on lukumääräisesti enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa on asukkaita yhteensä. Ihmettelen, miksi sosialidemokraatit antavat tälle tukensa.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.)

keskustan eduskuntaryhmän vpj.

Kivijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.