Kuntien tappolista estettävä

Kuntaministerin johdolla valmisteltu esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. On luovuttu hyvinvointivaltion perusperiaatteesta, jossa julkiset peruspalvelut ovat kaikille turvattavia perusoikeuksia asuinpaikasta, varallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu uudistuksen kiireellisyyteen vedoten.

Jättikunnat ovat osa hallituksen ja EU:n politiikkaa, jolla karsitaan julkisia menoja ja alistetaan palvelut markkinoille. Kauppakamarit ovatkin ilmaisseet tukensa kuntauudistukselle juuri siksi, että se avaa kuntien palveluja kilpailulle ja yksityisille yrityksille. Suomen tunnetuimman yksityisen terveys- ja hoivapalvelukonsernin, Mehiläisen, mittavan veronkierron paljastuminen osoitti, että kuntapalvelujen yksityistäminen ei ole kansantalouden kannalta perusteltua.

Neljä jättikuntaa Keski-Suomessa eivät liioin ratkaise palvelujen ja niiden rahoituksen ongelmia. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusimalla.

Hallituksen puheilla vahvoista peruskunnista peitellään sitä, että tarkoitus on lopettaa suuri osa lähipalveluista ja tehdä miljardileikkauksia kuntien rahoitukseen. Tällä lisätään eriarvoisuutta ja heikennetään myös paikallisen talouden mahdollisuuksia.

Palvelujen keskittämisen ja tehostamisen haitat on jo nähty. Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan liittyessä Jyväskylään alueellisia sosiaaliasemia ja lukioita lakkautettiin. Nykyiset isommat yksiköt ovat levottomampia, ja palvelun laatu kärsi. Paikallisten terveysasemien tekemällä tehdyn lääkäripulan varjolla on myös pyritty edistämään terveysasemien yksityistämistä, mikä jättäisi vähävaraiset potilaat heitteille.

Kunta-uudistuksen tarkoituksena on edelleen vähentää kuntien henkilöstöä noin 10 prosentilla, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä tietää Keski-Suomessa tuhansien työpaikkojen tuhoamista, vaikka työntekijöitä on nytkin liian vähän ja palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Koska suurin osa kuntien työntekijöistä on matalapalkka-alojen naisia, kuntauudistus on katastrofi naisten työllisyydelle.

Hallitukselle kunta näyttää olevan vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin olla asukkaiden itsehallintoa.

Pelkän järjestämisvastuun sijaan on tärkeää, että kunta myös pääsääntöisesti tuottaa itse palvelut. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista eikä yksityisten firmojen voittolaskelmista lähtien.

Kunnallisten palvelujen rahoitusta on vahvistettava korottamalla valtionosuuksia, saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenhoidon, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi.

Kuntauudistukselle on määriteltävä yhdessä asukkaiden kanssa uusi suunta. Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattisia hyvinvointikuntia, joissa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja joissa huolehditaan myös ekologisesti kestävästä kehityksestä.

Satu Kortelainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kääntösilta Viitasaarella. Kuva: Ilpo Laitinen

Lukijan kuvatAallot rantautuu Ruoniemessä Päijänteellä. Kuva: Marjaana Lahtinen

Lyhyet

Joulun odotusta Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

Mielipide: Jouluna siirretään kulttuuriperintöä – "On ihana elämys opettaa niksit jouluruuista seuraavalle polvelle"

Lähetystyö ei saa olla kirkkopolitiikan väline

Järjestöjen työ auttaa erityisesti naisia ja lapsia

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.