Kyläkoulut ovat Jämsän voimavara

Jämsän uudet virkamiehet ja uusi valtuusto ovat tekemässä peruuttamattomia päätöksiä. Monikaan ei näytä tajuavan, että monivaikutteisia rakennemuutoksia ei sovi tehdä pelkästään säästösyistä. Kyläkouluja ei ole rakennettu säästösyistä, vaan maaseudun lasten parasta ajatellen. On jo näytetty toteen, ettei kyläkouluja lakkauttamalla saavuteta säästöjä. Vaikutukset lapsiin ja kylien kehitykseen ovat negatiiviset. Vaikka moni valtuutetuista tuntee, ettei näin pitäisi toimia, niin eteenpäin pusketaan, kuin sarvikuonot. Sama järjettömyys vaivaa muitakin päätöksiä. Yhteisö ei kehity inhimillisesti vain visioita toteuttaen. Yhteisö (yrityskin) kehittyy parhaimmin huomioiden sen perusrakennetta ylläpitävien ihmisten ja ryhmien toiveet. Jämsän päättäjät ovat mokanneet myös Himoksessa, jossa on kumarrettu uusien visioiden suuntaan ja pyllistetty yhteisön perustajille. Samoin on toimittu kylien suhteen.

Kari Lehtola kirjoittaa pajatson tyhjentäen 7.1. Keski-suomalaisen pääkirjoitussivulla. Itsestään selvyyksiäkin pitää näköjään edelleen toistaa. Ymmärrystä jo on mutta edelleen toimitaan väärin. Jämsän kokoisessa kaupungissa on helppo nimetä ne virkamiehet joiden aivoituksista nyt on kysymys. Meneillään on kolmas lakkautusaalto jota seuraan surullisena. Toisessa vaakakupissa ovat koko maaseutuyhteisön ja siellä asuvien lasten ja perheiden hyvinvointi ja toisessa koulun huonosti perusteltu lakkauttaminen. Kyläkouluja pitäisi ryhtyä kehittämään, sen sijaan että valitaan helpoin ja huonoin vaihtoehto. Lakkauttamisesta seuraa perheiden pahoinvoinnin lisäksi, kylien ja koko maaseutukaupungin asukasluvun väheneminen tulevana vuosikymmeninä.

Yhteisöllinen tyhmyyden tiivistymä on vaikeasti hallittavissa, etenkin jos sitä tuetaan poliittisesti, kuten viimevuosina on tapahtunut.

Jämsä ehtisi vielä kääntää kurssiaan lapsiystävällisyyden avulla nousuun. Päätös Partalan koulun saamasta jatkoajasta ei sitä ole, sillä vaiennettiin vain poliittista vastarintaa. Muutaman ala-asteen vuosikurssin eduista tai haitoista ei tosiaan ole perimillään kysymys.

Arvostuksen menetys kuntalaisen silmissä ei tunnu virkakoneiston tai poliittisen järjestelmän uraohjuksia haittaavan. Konsulttien kootut selitykset esitetään kuntalaisten ymmärrystä aliarvioiden, väsytys- ja hajoita-tekniikkaa käyttäen, faktana valkokankaalle. Yhteisöjohto on toiminut Jämsässä populistisesti, tavoitellen keskittämis- ja yhtiöittämislahkolaisten suosiota.

RISTO AHONEN Jämsä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

Lukijan kuvat: Ruskalento.

Lukijan kuvat: Kuutamo Jyväsjärvellä

Lukijan kuvat: Sininen ilta Pihtiputaalla

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.