Kyse ei ollut rahasta vaan arvovalinnasta

Jyväskylän kaupunginvaltuusto kävi budjettikokouksessaan 30.11. vilkkaan keskustelun subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja äänin 34–33 päätti rajata sitä.

Rajaamisen kannalla olevat kertoivat mm., että lapsen laittaminen päivähoitoon, on kuin antaisi lapsensa valtiolle. Saimme kuulla myös, että kasvatusvastuu on siirtynyt kodeilta koululle ja syypää siihen on päivähoitolaki sekä subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Kun lapsesta huolehtiminen ja lapsen rakastaminen liitettiin siihen, että lapsi saa kasvaa kotona omien vanhempiensa kanssa eikä joudu päivähoitoon, oli pakko kysyä vieruskaverilta, että kuulenko oikein ja ymmärränkö kuulemani oikein.

Eikä siinä vielä kaikki. Jos lapsi ei ole vanhemman kanssa kotona, voi vanhempi mennä vaikka kaljalle tai vieraisiin tai tehdä muita pahoja asioita, kerrottiin seuraavaksi.

Jyväskylän suuresta työttömyysasteesta oltiin budjettikeskustelun lukuisissa puheenvuoroissa huolissaan. Mutta subjektiivisen päivähoito-oikeuden kohdalla työttömät saivat melkoisen leiman otsaansa. Meille kerrottiin, että jos työtön ihan tosissaan hakee työtä, niin totta kai silloin lapsi voi olla kokoaikaisessa päivähoidossa.

Mutta jos työtön muuten vaan on, eikä aiokaan hakea työtä, silloin ei ole tuota päivähoito-oikeutta. Osa päättäjistä siis ajattelee, että kaikki työttömät eivät tosissaan haekaan työtä.

Mielestäni tämä osoittaa melkoista halveksuntaa työttömiä kohtaan. Teki mieli kysyä, onko tarkoitus laittaa päiväkodin työntekijät tenttaamaan vanhempia siitä, kuinka tosissaan he hakevat työtä. Tällaisesta portinvartijan tehtävästä työntekijät varmasti ilahtuvat.

Irma Hirsjärvi ihmetteli (4.12. Ksml) sitä kuinka yli puoluejärjestöjen tehdyllä yhteistyöllä naiset saivat aikaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden 20 vuotta sitten, ja nyt osa naisista on valmis luopumaan siitä. Viime laman oloissa päivähoidon merkitys tiedostettiin mm. ennalta ehkäisevänä toimena.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen olisi ollut konkreettista ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka puolesta moni päättäjä niin kauniisti puhuu. Nyt puheet kokoaikaisen päivähoidon saamisesta erityistilanteissa sosiaalisin perustein ovat kuin paluuta 70-luvulle.

Arvot ovat koventuneet. Yhä useammin kuultaa päättäjän perusteluissa ajatus siitä, että kun ei itse tarvitse jotain palvelua, ei sitä pidä suoda muillekaan. Tämä on todella huolestuttavaa. Tällainen johtaa hyvin nopeasti loppujenkin rippeiden murtamiseen siitä, mitä meillä vielä on hyvinvointivaltiosta jäljellä.

Päivähoito-oikeuden rajaamista kannattavan valtuutetun toteamus siitä, että tässä ei ole niinkään kysymys rahasta vaan kyse on arvovalinnasta, pitää todella paikkansa. Siksi tämä onkin niin surullinen asia. Valtuuston enemmistön arvoja heijastavat tässä esiin nostamani kommentit, jotka autenttisina voi kuunnella jälkikäteenkin kaupungin nettisivuilta.

Riitta Tynjä

sosiaalityöntekijä

valtuutettu (komm)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kukaan ei valvo Kelaa

Avoimen väylälle myös taloudellista tasa-arvoa

Lyhyet

LyhyetKyllä on sääli eläimiä, joista ei pidetä huolta! Syyttömiä kärsijöitä!Pitokiellot voimaan!Metsästäjät menevät egoaan pönkittämään tappamalla viattomia eläimiä!

Varpushaukka Keuruun Haapamäellä. Kuva: Marja Mallat

Naaraskorento munii veteen. Kuva: Jukka Luoma

Neitoperhonen. Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä

Lukijan kuvatRautapyörä. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.