Lääkärikäyntien määrää tärkeämpää on käynnin laatu

Professori Erkki Vauramo kehoittaa lääkäreitä työskentelemään suoriteperusteisella palkkauksella (KSML 6.3.). Kirjoituksessa väitetään, että Suomi on Kreikan lisäksi ainoa OECD-maa, jossa lääkärit työskentelevät kuukausipalkalla.

Väite ei täysin pidä paikkansa: Keski-Suomen useat terveyskeskuslääkärit työskentelevät jo nyt palkkauksella, joka perustuu sekä kiinteään palkanosaan että myös suoritteisiin. Palkkausmuoto on toki kannustava, mutta ei yksin riitä parantamaan lääkärivastaanottojen saatavuutta eikä tue pitkäaikaista työssäjaksamista. Keski-Suomessa suoritepalkkaiset yleislääkärit työskentelevät jo nykyisin jaksamisensa äärirajoilla.

Käyntimäärää ehdottomasti tärkeämpää on laatu. Ensiksi on arvioitava, tarvitseeko potilas lääkärin vastaanottoa: tätä varten on hoidon tarpeen arviointi. Pyydettävää hoitoa voi tarjota hoitaja, fysioterapeutti tai mielenterveyshoitaja. Lääkärit ovat vain yksi joukko osana terveyskeskuksien moniammatillista henkilökuntaa.

Erilaiset vaivat tarvitsevat erilaisen määrän aikaa. Lisäksi monesti vastaanotot tarvitsevat ennakkovalmisteluja. Mahdollisimman laadukas kiireetön vastaanotto vaatii ajanvarauksen, päivystyskäynti on tietysti asia erikseen.

Professori tuo esiin Kreikan mallin, jossa lääkäri tapaa 50–80 potilasta päivässä. Tällainen onnistuu, jos kyseinen lääkäri on portinvartija, joka vain lähettelee potilaita eri suuntiin hoitamatta heistä juuri ketään itse. Tai jos lääkäri virka-ajan puitteissa hoitaa noin monta potilasta, hän ei tee laadukasta ja asianmukaista työtä.

Lääkärin työ ei ole liukuhihnatyötä. Kunnanlääkäri-malli on taaksejäänyttä aikaa, mutta sen paras puoli, eli pitkäaikaiset potilaslääkärisuhteet, tulee mahdollistaa. Potilaan kohtaamiselle tulee resursoida aikaa.

Suomen yleislääkäri ei ole vain portinvartija, vaan työnkuva on laaja ja vaativa. Työnkuvaan kuuluvat myös pientoimenpiteet, kirjalliset työt, virkatehtävät, ammattikirjallisuuteen perehtyminen ja kouluttautumiset. Tämä kaikki vie aikaa, mikä vähentää potilasvastaanottojen määrää.

Myös takkuilevat potilastietojärjestelmät hidastavat työntekoa merkittävästi. Näitä ei kaikissa OECD-maissa ole käytössä, jolloin kattava kirjaaminen on vähäisempää ja työnteko nopeampaa. Toimiva perusterveydenhuolto vaatii hyvää johtamista, selkeät työnjaot ja riittävät resurssit ja on kustannustehokkaan terveydenhuollon kulmakivi.

“Työ painottuu sellaiseen työhön, mitä lääkärit pitävät mielekkäänä.” Lääkäri ei voi kieltäytyä potilaan hoidosta. Yleistäen, yleislääkärille kuuluvat lähes kaikki potilaan vaivat. Jos vaivan hoito ylittää lääkärin oman osaamisen rajat, hän lähettää potilaan eteenpäin sille ammattilaiselle, joka vaivan hoidon taitaa. Potilaan tehokkaan hoidon lähtöpisteenä toimii yleislääkäri, joka ohjaa potilaan tarvittaessa oikean alan erikoislääkärille. Yleislääkärin tehtävä on katsoa potilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, mikä vie aikaa.

Lopuksi: yleislääkärille saa tulla, jos kokee olevansa sairas. Vastaanottojen määrä ei ole järkevä tapa mitata perusterveydenhuollon tehokkuutta eikä niiden määrä lisäänny yksiselitteisesti muuttamalla palkkaus suoriteperusteiseksi.

Sonja Aukee

terveyskeskuslääkäri

Kuokkalan terveysasema

Jyväskylän yhteistoiminta-alue

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Jalankulkija on turvaton tietyömaan kaaoksessa

Mielipide: Kohti kestävää energiatuotantoa

Mielipide: Isännöitsijällä eri näkemys perukirjasta

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Yksinäisyyden tunne on otettava vakavasti

Mielipide: Edunvalvonta toimii

Mielipide: Nuorille tietoa oppivelvollisuuden uudistamisesta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.