Lääke- turvaa voisi kehittää

Sähköinen resepti on luotu esteettömäksi ja käyttäjäystävälliseksi, mutta onko se riittävän turvallinen? Miten nykyinen sähköinen lääkemääräys toimii?

Kaikki sähköiset reseptit tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi, rekisterinpitäjänä Kela. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit apteekkien toimitusmerkinnöin. Sähköiset reseptit toimitustietoineen säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta. Sen jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon.

Sähköisen reseptin etuna on se, että lääkkeen voi hakea valitsemastaan apteekista. Resepti on aina tallessa.

Reseptin uusiminen on mahdollista oma-kanta-nettipalvelussa omia tietoja voi katsoa pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla (HST-kortti) tai mobiilivarmenteella.

Tulee mieleeni ehdotus, voisiko sähköistä reseptijärjestelmää kehittää enemmän itseohjautuvaksi lääketurvallisuuden lisäämiseksi?

Uskon, että nykyisenä digiaikana olisi mahdollista koodata järjestelmään sellaiset lääkkeet ja lääkeaineet, jotka eivät missään tapauksessa sovi samalle potilaalle; tai ne sopivat huonosti ja järjestelmä ehdottaisi vaihtoehtoista lääkettä; tai sellaiset lääkkeet, että ne voimistavat tai mitätöivät toistensa vaikutuksia ym.

Kehittyneempi sähköinen reseptijärjestelmä näyttäisi punaista vilkkuvaa valoa toistensa kanssa käymättömien lääkkeiden kohdalla ja ehdottaisi hoitavalle lääkärille vaihtoehtoista lääkettä tai erityistä huolellisuutta tällaisen lääkemääräyksen annossa. Vain lääkärin kuittaus poistaisi tuon punaisen valon lääkelistalta.

Voisiko uusi sote-järjestelmä ottaa sähköisen reseptin kehityksessä tällaisen digiloikan lääketurvallisuuden eteen?

Niin yksittäiselle potilaalle kuin yhteiskunnallekin palkkiona tästä olisi yksilön terveempi elämänkaari vauvasta vaariin pienemmin kustannuksin ja inhimillisin kärsimyksin.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.