Lähikala jättää jälkeensä pienen hiilijalanjäljen

Kalatalousalan ammattilaisen näkökulmasta keskustelu ihmiskunnan proteiinitarpeen tyydyttämisestä on ollut kiinnostavaa seurata.

Maanantaina 4.3. Keskisuomalaisessa oli uutinen resurssiviisausohjelmasta otsikoilla ”Lautaselle hyönteisiä ja lisukkeeksi levää”. Siinä Kylän Kattaus-liikelaitos hyödyntäisi tulevaisuudessa muun muassa hyönteisproteiinia ja levää. Kalaa Kylän Kattaus -liikelaitos käyttää jutun mukaan tällä hetkellä pääruuissa noin 15 %.

Ei liene tarvitse enää ketään muistuttaa, että kala on hyvä proteiinin ja hyvän rasvan sekä D-vitamiinin lähde. Siitä olisi kuitenkin hyvä muistuttaa, että kotimaisen kalan osuus maamme kalankulutuksesta on edelleen vain noin 30 prosenttia.

Tilastoissa kärkipaikkaa pitää kirkkaasti norjalainen rehulla kasvatettu lohi. Kalan syöminen on periaatteessa aina hyvä asia omalle terveydelle mutta kaikki kala ei ole hyväksi maapallolle.

Paljon ehtii syntyä päästöjä ennen kuin kala on tullut kalatiskiin Jyväskylään tai Viitasaarelle Norjasta, saati sitten maapallon toiselta puolelta.

Kotimaista lähikalaa sen sijaan on vaikea syyttää hiilijalanjäljen kasvattamisesta. Kalaa kasvaa lähijärvissämme ja sen pyytäminen ja toimittaminen kaupan tiskiin onnistuu ilman rekkaralliakin.

Hinnalla se ei aina pysty kilpailemaan massatuotetulle lohelle mutta on silti erittäin kilpailukykyistä, jos useammat kansalaiset olisivat valmiita joustamaan kalaa koskevista mielikuvistaan.

Jos kuitenkin punalihainen kasvatettu kala on ainoa ajateltavissa oleva vaihtoehto, kannattaisi suosia kotimaista kirjolohta. Sitäkään ei tarvitse ajella tuhansien kilometrien päästä. Kotimaisuusasteen nostaminen omissa kulutustottumuksissa tuo lisäksi työtä ja verotuloja kotimaahan.

Kalatalouskentässä on huoli kalastajien ikääntymisestä ja sitä myötä kalastustaidon hiipumisesta. Myös ammattikalastajat ovat keskimäärin iäkästä väkeä, eikä ala ainakaan tällä hetkellä kiinnosta nuoria. Vesialueen omistajat eli vesialueen osakaskunnat myyvät yleensä pyydyslupia kenelle tahansa, oli sitä kokemusta ja osaamista tai sitten ei.

Pilkillä ja ongella saa kuka tahansa kalastella järvissämme ilmaiseksi. Harrastuksen sivutuotteena tulee monipuolista ja proteiinipitoista ruokaa. Jos ei itse viitsi tai ehdi, kotimaista kalaa saa hyvin varustetusta kalatiskistä valmiiksi käsiteltynä.

Jos heinäsirkan jalat eivät tunnu missään, ei muutama ruotokaan voi estää kalasta nauttimista. Tosin niistäkin pääsee asiansa osaavalla kalatiskillä tai itse muutaman niksin opettelemalla kätevästi eroon. Kala kuin kala, kunhan se on kotimaista.

Timo Meronen

toiminnanjohtaja

Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

EU ja Suomi nyt kurdien tueksi

Lyhyet

Lyhyet

Uuden sairaalan supernova

Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia jo nyt

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.