Laadukas opetus on jokaisen lapsen oikeus

Kyläkouluja lakkauttavat poliitikot ovat tietämättömiä tai ajattelemattomia. Tällaisen tulkinnan voisi tehdä Eira Korpisen kirjoituksesta (27.6.Ksml). Hän arvosteli puolueita koulutuspolitiikan linjattomuudesta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä sivistysoikeuksien polkemisesta.

Kovaa tekstiä, joten tarkastelkaamme asiaa selvityksien ja oikeuskäytännön valossa.

Kyläkouluratkaisut ovat monimutkaisia, koska kunnat ovat erilaisia. Puolueilla on periaatteet ja arvot, mutta ehdottoman linjan ajaminen kyläkoulukysymyksissä ei ole tätä päivää.

Kuntien itsehallinto jättää harkinnan päättäjille. Päätökset tulee tehdä kokonaisharkinnan perusteella, jossa etusijalla ovat opetuksen laatu ja vastuullinen julkisten varojen käyttö.

Kyläkouluissa oppilaskohtainen yksikköhinta on korkeampi kuin suurissa kouluissa. Onko siis oikeutettua ylläpitää koulua, joka heikentää enemmistön opetuksen laatua, kun resursseja on vähemmän käytettävissä?

Olen työskennellyt opettajana kunnassa, jossa kyläkouluja suosittiin sisäilmaongelmaisen yläkoulun kustannuksella. Opettajien sairauspoissaoloista koitui turhia tuhansia euroja veronmaksajille. Tukiopetukseen ei ollut rahaa, saati pieniin ryhmäkokoihin.

Jos vetoamme koulutuksen yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, oikeutta opetukseen tulee tarkastella myös enemmistön näkökulmasta.

Oikeuskansleri on todennut koulutuksen yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien vaarantuvan silloin, kun koulumatkojen ajallinen kesto ylittää laissa määrätyn rajan tai lepoon ei jää riittävästi aikaa.

Avin selvityksen mukaan (2015) keskisuomalaisista 89% 7–12-vuotiaista asui 5 km:n säteellä koulustaan. Yläkoululaisten luku oli 74%. Jyväskylässä luvut ovat oletettavasti vielä korkeammat.

Korpinen pohti, miksi Jyväskylä ei anna kyläkouluille mahdollisuutta kehittyä hyvinvointikeskuksiksi, kuten useissa kunnissa on tehty.

Vertaus ei aivan toimi, sillä keskuskaupungissa hakeudutaan asumaan nimenomaan palveluiden ääreen. Useista kaavoituksen kylähankkeista huolimatta maaseutu houkuttelee hitaasti uusia asukkaita Jyväskylässä.

Tilastollisesti peruskoulutuksen saavutettavuus on Keski-Suomessa hyvä. Se ei kuitenkaan poista oman kyläkoulun lakkautuksen aiheuttamaa inhimillistä menetystä.

Ideologisista näkökulmista tulee päästä eroon ja kyläkouluratkaisuja arvioida uudistuvan perusopetuksen ja päätöksenteon kehittämisen näkökulmasta.

Digiloikka mahdollistaa paikkaan sitomattoman opetuksen. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia kyläkoulujen erityisopetukseen. Lakkautukset voivat siirtää kustannuksia muihin palveluihin.

Siksi koulun säilyttämistä turvaavat vaihtoehdot tulisi selvittää taloudellisten vaikutusten osalta tarkoin. Tärkeintä on kuitenkin lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto jo valmisteluvaiheessa.

Näin varmistetaan lasten hyvinvoinnin ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen sekä vähemmistön että enemmistön näkökulmista. Poistuisiko silloin myös epäilys poliitikoista, jotka tekevät aina vääriä päätöksiä?

Marjo Pakka

FM, HTK

varapuheenjohtaja, Kokoomuksen Naisten Liitto

varavaltuutettu (kok.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.