Lainvalmistelu tarvitsee luotettavaa tietoa

Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki puolustaa (Ksml 15.3.) luotettavan tiedon merkitystä lainvalmistelussa. Kärki korostaa aivan oikein, että lainvalmistelun pohjaksi ”pitäisi tarjota mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa tietoa”. Ei ole perusteltua tehdä hätiköityjä päätöksiä huonoilla tiedollisilla perusteilla.

Lakivaliokunta kiinnitti huomiota tähän samaan asiaan kielteisessä mietinnössään avioliittolakia koskevaan kansalaisaloitteeseen. Lakivaliokunnan enemmistön kannanoton mukaan valiokunnan saamat asiantuntijalausunnot eivät muodostaneet riittävää tiedollista perustaa avioliittolain muutokselle. Lainvalmistelun pohjaksi olisi tarvittu perusteellinen lapsivaikutusten arviointi.

Lapsivaikutusten arviointi olisi ollut erityisen tärkeä siksi, että avioliittolain muutos oli luonteeltaan merkittävä ja kauaskantoinen ratkaisu, kuten lakivaliokunta totesi: ”ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi”, mikä ”perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa”.

Eduskunnan enemmistö kuitenkin hylkäsi lakivaliokunnan kannan ja päätyi muuttamaan avioliittolakia ilman perusteellista tietoa lain lapsivaikutuksista. Tämä merkitsee sitä, että lain myötä lapset alistetaan laajamittaiseen yhteiskuntakokeeseen, jonka seurauksista saamme perusteellista tietoa vasta vuosikymmenien päästä. Simon Fraser yliopiston professori Douglas Allen arvioi tutkimustensa pohjalta lain vaikutusten olevan niin kielteisiä, että silloin kysymme ”kuinka päädyimme tähän tilanteeseen ja miten pystymme siivoamaan tämän sotkun”.

Filosofi Roger Scrutonin mukaan aikamme ihminen on valitettavan usein valmis ottamaan riskejä asioissa, joiden kohdalla hän itse on turvassa ja joiden osalta riskit kohdistuvat muihin kuin häneen itseensä. Avioliittolain äänestyksessä kansanedustajien enemmistö oli valmis ottamaan riskin tulevien sukupolvien lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Miksi sitten lain lapsivaikutuksia ei haluttu perusteellisesti selvittää? Oliko haluttomuuden taustalla mahdollisesti pelko siitä, että perusteellinen tutkimus toisi esille sukupuolineutraalin avioliittolain kielteisiä yhteiskunnallisia seurauksia? Ovatko lain perustelut niin hauraat, etteivät ne kestä kritiikkiä?

Sukupuolineutraalia avioliittolakia ajettiin ja sitä edelleen puolustetaan turvautumalla mielikuvien varaan rakentuvaan julkisuustulvaan, joka menettää tehoaan, jos sen keskeisiä mielikuvia kyseenalaistetaan kriittisessä ja asiallisessa keskustelussa. Sukupuolineutraalin avioliittonäkemyksen perustana oleva uskomus, ettei lapsi kärsi vahinkoa menettäessään yhteyden biologiseen isäänsä tai äitiinsä, on niin todellisuuden vastainen, että sen uskottavuuden säilyttäminen edellyttää kriittisen keskustelun rajoittamista.

Tapio Puolimatka

professori

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Naisten palkanmaksu päättyi jo lokakuun alussa

Tehdäänkö uudesta kirkkovaltuustosta vallaton?

Lyhyet

Lyhyet

Metsää pitää hoitaa ja hakata

Ralli on pelkkää turhaa tuhlausta

Suomalainen Mansikki ei ole oikea ympäristövihan kohde

Lyhyet

Syöminen ei ole rikos

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.