Lapsen tarpeista suurin on rakkaus

Kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti (Ksml 7.11.), että sukupuolineutraalissa avioliittoajattelussa aikuisten vapauden aluetta laajennetaan lasten oikeuksien kustannuksella. Puolimatka kertoi monen lapsen pitävän eroaan biologisesta vanhemmastaan traumaattisena hylkäämisenä, ja että ero heikentää lapsen perusluottamusta ja yhteiskuntaelämän perustaa sekä siirtää lapsen ulottumattomiin kasvun kannalta oleellista informaatiota.

Enemmän kuin isää ja äitiä, lapsi tarvitsee rakkautta ja hyvää kasvatusta. Vai ovatko äiti ja isä todellakin itseisarvoisia lapsen hyvälle kasvulle? Esimerkkinä tilanne, että he harjoittavat perheväkivaltaa ja huonoa kasvatusta. Miksi rakkaudellisen asenteen ja hyvät kasvatustaidot omaava homopari olisi huonompi vaihtoehto?

Informaatiota ja viisautta kehityksensä tueksi lapsella lienee mahdollisuus saada riippumatta siitä, minkä merkkisiä soluja tämän kasvattajilla on.

Heikkeneekö lapsen perusluottamus todella, jos häntä kasvattaa esimerkiksi (rakastava ja kasvatustaitoinen) homopari? Ymmärtääkseni lapset ovat erittäin sopeutuvia erilaisiin ympäristöihin, paljon sopeutuvampia kuin aikuiset.

Biologisten vanhempien läsnäolottomuudesta johtuva lapsen perusluottamuksen heikentyminen olisi varsin evoluutiopsykologinen argumentti, jonka tueksi olisi kiinnostava saada tieteellistä evidenssiä.

Kiistatta lapsilla on jokin yhteys biologisiin vanhempiinsa, mutta rakkaudellinen syli ja hyvä kasvatus näyttäisi takaavan monelle biologisista vanhemmistaan erotetulle lapselle vahvan perusluottamuksen.

Olen varttunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta erossa toisesta vanhemmastani yksinhuoltajan kasvattamana, ja meillä oli rakastava ja turvallinen kiintymyssuhde, joka kuvastaa nykyistäkin aikuisiän kiintymyssuhdettani muihin.

En pysty muistamaan, että olisin älynnyt kokea Puolimatkan mainitsemia hylkäämistunteita tai luottamuspelkoa, ja kun kasvoin isommaksi, ymmärsin selkeästi miksi äiti ja isä eivät olleet yhdessä.

Kotikasvatuskeskustelun painopisteen soisi siirtyvän kasvattajien biologiasta itse kasvatukseen. Mitä on hyvä kotikasvatus, millaisia arvoja ja keinoja se sisältää? Vai onko hyvä kotikasvatus (yhä) tabu tai jotain sellaista, jonka kaikki äidit ja isät osaavat luonnostaan?

Nico Rissanen

luokanopettajaopiskelija

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jyväsjärvi ja Rantaraitti ovat Jyväskylän keuhkot

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.