Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta turvaa eheän kasvun

Suomi tarvitsee lapsistrategian, jossa sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat saumattomana kokonaisuuden. Lapsen varhaisvuosina painottuu turvan ja pysyvien ihmissuhteiden tarve.

Jokaiselle lapselle on kyettävä turvaamaan myös kestävän perustan oppimiselle.

Lasten ja nuorten osallisuus yhteiskuntaan kaipaa uusia muotoja, joissa mm. digitalisaatiota hyödynnetään ennakkoluulottomasti.

Suomalaiset lapset ja nuoret ovat kansainvälisesti vertaillen terveitä, osaavia ja elämäänsä tyytyväisiä.

Hyvinvointipalvelut ovat tasavertaisesti tavoitettavissa ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Samaan aikaan kuitenkin yhä useamman mielenterveys järkkyy, oppimistulokset jäävät heikoiksi ja yksinäisyys yleistyy.

Ongelmiinsa apua etsivien kokemukset ovat usein karuja. Tukea ei saa silloin, kun tarve on suurin ja vaikututtavuus parasta.

Avun etsijän oletetaan osaavan navigoida kieleltään, toimintatavoiltaan ja vaatimuksiltaan moninaisten palvelujen viidakossa. Tämä uuvuttaa ja turhauttaa avun etsijää. Esimerkiksi lapsi, josta vanhempiensa sairauden vuoksi on tullut perheensä todellinen huoltaja, joutuu tällöin täysin kohtuuttomaan tilanteeseen.

Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia tukevat palvelut on rakennettu aikana, jolloin arkea säätelevät tekijät olivat vielä melko muuttumattomia ja selvärajaisia.

Lapsi syntyi ydinperheeseen, joka huolehti hoivasta varhaisvuosina. Hyvä koulutus johti työuralle, jossa työn sisällön ja palkkauksen kehitys olivat hyvin ennakoitavissa.

Tänään syntyvän lapsen tulevaisuus on paljon epävarmempi. Toisaalta nopea muutos luo uusia mahdollisuuksia rakentaa omaa elämänpolkua.

Lapsiköyhyys sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ylisukupolvisuus ovat viime vuosina yleistyneet.

Tyypillistä on myös ongelmien kasautuminen. Tämä haastaa syventämään eri palvelujen yhteistyötä. Ongelmiin on myös kyettävä puuttumaan nykyistä varhemmin.

Nykyisin joka kahdeksas nuori jättää peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia. Osuus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Koulutus tarvitsee lisää sisällöllistä, rakenteellista ja menetelmällistä joustoa. Koulutustakuun sijaan tarvitaan osaamistakuu, joka on lupaus nuorelle taitojen riittävyydestä läpi elämän jatkuvaan oppimiseen.

Yksinäisyyden lisääntyminen ja sosiaalisten yhteisöjen haurastuminen ovat voimistuvia kehityskulkuja. Jopa viidennes yläkouluikäisistä kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyys on vakava uhka terveydelle, ja vaikutukset ulottuvat läpi koko elämän.

Koulun ja muiden instituutioiden tarjoamat osallisuuden muodot ovat useimmille vieraita.

Nuoret kaipaavat mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa, ja toisaalta yhdessä luoda kestävää tulevaisuutta. Nuorten äskettäinen ilmastolakko ennakoi tulevaa muutosta.

Jouni Välijärvi

professori

Jyväskylän yliopisto

kansallisen lapsistrategian tutkijaryhmän puheenjohtaja ja ohjausryhmän jäsen

Marianne Heikkilä

kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö

opetus- ja kulttuuriministeriö

sosiaali- ja terveysministeriö

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Veron alennus ei ole ratkaisu

Lyhyet

Lyhyet

Sote-uudistus toteutettava vaiheittain

Susikeskustelu voisi olla myös rakentavaa

JJK:n pelaajapolusta puuttuu vain viimeinen risteys

Turvallisuus vaatii yhteistä tahtotilaa

Lyhyet

Lyhyet

Olisiko Teillä hetki aikaa puhua hiilinieluista?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.