Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietetään tänään 20.11. Tänä vuonna lasten oikeuksia on erityinen syy juhlia, sillä YK:n lasten oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta.

Päivän tarkoituksena on muun muassa herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

 

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksina on pidetty yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa. Olemme ylpeitä siitä, että pystymme tarjoamaan kaikille taustasta riippumatta yhtä hyvät välineet tulevaisuuden ja oman elämän rakentamiseen.

Silti meillä on ongelmia, jotka vaativat yhä ratkaisuja kuten lasten ja nuorten eriarvoistuminen, psykososiaalisten palvelujen saatavuuden puute sekä sosioekonomisen aseman periytyminen vanhemmilta lapsille. Suomessa noin 15 prosenttia lapsista ja nuorista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä ja luvun on nähty kasvavan, mikäli suuntaa ei muuteta.

Yle uutisoi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suuresta INVEST-tutkimushankkeesta, jossa etsitään keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden suitsimiseen sekä malleja hallitusohjelman mukaiseen sosiaaliturvauudistukseen.

Sosiologian professori Jani Eerolan johtamassa hankkeessa halutaan pureutua erityisesti hyvinvointivaltion puuttuviin palasiin eli lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, koulukiusaamiseen sekä siihen, miten kouluissa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen.

Jo Ylen otsikko asiasta oli kertova: ”Rapautuva hyvinvointivaltio vaatii remontin - miljardin säästö saataisiin pelkällä koulupudokkaiden määrän vähentämisellä” (Yle 13.11.). Tutkimus on tärkeä jatkumo lasten ja nuorten eriarvoistumiskehityksen tutkimuksessa.

 

Kansainvälisesti arvioituna suomalaiset lapset voivat keskimäärin hyvin. Ongelmana on nähty kuitenkin se, että lasten hyvinvointi eriarvoistuu ja erilaistuu.

Tutkimukset kertovat sen, että eriarvoistumiskehitykseen vaikuttaa jo isovanhempien sukupolvi. Köyhyys, huono-osaisuus ja myös yksinäisyys periytyvät seuraavalle sukupolvelle ja vaikutukset kasautuvat.

Eriarvoistuminen ja erilaistuminen synnyttää ääripäitä, joiden välille tulee väistämättä jännitteitä, epäluuloa ja aggressiivuutta. Lasten ja nuorten arjessa tämä näkyy muun muassa kiusaamisena, yksinäisyyden kokemisena ja yhteisöstä eritymisenä.

 

Yhteisiä ratkaisuja asian korjaamiseksi tarvitaan. Lasten ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemiseen pitää panostaa jo varhaislapsuudessa.

Perheiden hyvinvointi luo pohjan myös lasten ja nuorten hyvinvoinnille, joten toimiva perhepolitiikka on tärkeää.

Yhdeksi suurimmista, eriarvoistavista tekijöistä on nähty sirpaleinen sosiaaliturvajärjestelmä, joka tuottaa etenkin vähävaraisille perheille turvattomuutta ja epävarmuutta.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen, oppilasohjaukseen ja -huoltoon panostaminen sekä koulutuksen aito maksuttomuus lienevät mahdollisia keinoja lasten ja nuorten eriarvoistumiskehituksen katkaisemisessa ja suunnan muuttamisessa.

Vähävaraisuus vaikuttaa, lannistaa ja syö uskoa tulevaisuuteen. Tasa-arvoisessa Suomessa tulee kaikilla olla mahdollisuus osallistua, kouluttautua ja tavoitella omia unelmiaan taustasta riippumatta.

 

Henna Juvonen
Toivakka

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sesonki, jolloin työvoiman saanti alkaa olla entistä vaikeampaa

Euroviisut, tervemenoa

Mielipide: Jouluna siirretään kulttuuriperintöä – "On ihana elämys opettaa niksit jouluruuista seuraavalle polvelle"

Lähetystyö ei saa olla kirkkopolitiikan väline

Järjestöjen työ auttaa erityisesti naisia ja lapsia

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.