Lastensuojeluun on panostettava

Suomessa on hälyttävällä tavalla kuultu uutisia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Aihe on syystäkin arka, mutta lapsen elämän kannalta se on asia, josta ei voi vaieta. Hyväksikäyttö on aina vahingollista ja on tärkeää, että tapaukset tulevat esille ja uhrit saavat apua.

On pohdittava keinoja, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä tilanteiden syntyä sekä toimia, jotka parantavat uhrien asemaa ja vastaavasti rikoksentekijän edesvastuun kasvattamista ja hoitoon saattamista.

Seksuaalisessa hyväksikäytössä on kysymys vääryydestä, joka vahingoittaa syvältä ja vaikuttaa koko ihmisen elämänkaareen. Tärkeää on perheiden arvostaminen ja näiden tarvittava tukeminen kokonaisvaltaisesti, sillä perhe on yhteiskuntamme peruspilari.

Tässä korostuvat jo nyt olemassa olevat palvelut ja apua tarjoavat tahot. Näitähän ovat esimerkiksi koulun terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kunnan sosiaalityöntekijät ja poliisiviranomaiset. Lisätukea saa myös kasvatus- ja perheneuvoloista, mielenterveystoimistoista, rikosuhripäivystyksestä ja raiskauskriisikeskuksesta.

Stakesin mukaan lähes joka kolmas suomalainen lapsi voi huonosti. Pahoinvoivia lapsia on jo enemmän kuin hyvinvoivia. Vakava syrjäytymisriski ole enää marginaalisen lapsiryhmän uhka vaan suuren luokan kansanterveysongelma.

Yhteiskuntamme huolestuttava signaali on myös huostaanottoa tarvitsevien lasten määrän kasvu. Jo jopa noin 16 000 suomalaislasta on

sijoitettu kodin ulkopuolelle hoitoon.

Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Eniten kasvanut ryhmä ovat 13-17-vuotiaat tytöt, kasvu oli lähes kolminkertainen.

Nuorista depressiopotilaista hoidossa on vain joka kolmas ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä joka neljäs. Ennaltaehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että sairaudet pahenevat ja vaativat huomattavasti kalliimpia hoitoja.

Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina. Hoitamalla tehokkaasti nuorten ja työikäisten masennusta voitaisiin välttää varhainen eläkkeelle jääminen sekä syrjäytyminen.

Nuorten on voitava hakea apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman turhaa ja hidastavaa byrokratiaa. Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei voi korvata perhettä kasvattajana ja hyvinvoinnin tuottajana. Jos perhe ei suoriudu sille kuuluvista tehtävistä, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan syntyneitä vaurioita.

Kun perhe voi huonosti eikä enää suoriudu perustehtävistään, lisääntyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon välttämättömät kulut.

Lasten pahoinvointia ei hoideta vain rahaa jakamalla, mutta politiikan tehtävänä on luoda olosuhteet ja edellytykset, joissa vanhemmat voivat kantaa kasvatusvastuunsa. Uusi lastensuojelulaki asettaa tähän erityisen velvoitteen: kunnanvaltuustojen on tehtävä lastensuojelun suunnitelma, jossa esitetään ohjelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun toteuttamiseksi.

Lapsen tulee saada elää lapsen elämää terveeltä ja turvalliselta pohjalta. Siihen eivät kuulu mm. alkoholista tms. nousevat uhat ja turvattomuus.

Yleisesti ottaen lapsi, joka on rakastettu, arvostettu ja luotettavalla pohjalla elävä, on paremmassa turvassa. Ne yhä kasvavat seikat, jotka lisäävät vääryyksien kokemista, turvattomuutta yms. eivät kuulu elämään ja siksi myös lastensuojelua on tehostettava entisestään kehittämällä sitä eteenpäin. Tämä kehityssuunta saatava katkeamaan ja näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota.

TAPANI MÄKI Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.