Leipäjonot – uusi normaali?

Köyhät odottavat paraikaa huhtikuun alussa saapuvaa EU:n ruoka-apua. 1 500 kilon erä sisältää jauhoja, ryynejä, makaroneja, säilykkeitä, hernekeittoa, pastaa ja muita pitkään säilyviä elintarvikkeita, joita erilaiset avustusjärjestöt jakavat tarvitseville. Lisänä ovat eri paikkakunnilla myös lahjoitetut ylijäämäruuat. Arvioiden mukaan 20 000 ihmistä käy joka viikko hakemassa ruokakassin henkensä pitimiksi.

Leipäjonot syntyivät 1990-luvun puolivälin jälkeen suuren laman seurauksena. Tuolloin uskottiin, että ilmiö olisi ohimenevä, mutta toisin on käynyt. Jonot ovat sitkeästi pysyneet, ja nyt ne näyttävät vain kasvavan.

Huono-osaisuutta ja köyhyyttä tutkinut professori Juho Saari kuvaa ongelmaa viheliäiseksi. Suomalainen yhteiskunta palvelee hänen mukaansa suurinta osaa suomalaisista (80–90%) hyvin mutta on lopulle pienelle osalle ankara.

Hallituspuolueiden politiikka toteuttaa niiden tahtoa, jotka ovat sitä mieltä, että hyvinvointivaltio tekee laiskaksi. Mitä kauempana päättäjistä leipäjonot ovat, sen herkemmin leimakirves heilahtaa. Hyvinvoiva väestö ei tunnista leipäjonoissa käyvien todellisuutta eikä juuri ole siitä kiinnostunutkaan.

Huono-osaiset tulevat näkyväksi vasta kun joutuvat turvautumaan yhteiskunnan virallisiin tai epävirallisiin palveluverkkoihin. Ja juuri nyt ongelma nousi esille, kun Kela ei pysty suoriutumaan toimeentulotukipäätösten teosta eikä ihmisillä ole sitä viimesijaistakaan turvaa. Kelan anteeksipyyntöä ei voi syödä eikä sillä voi maksaa laskuja!

Normaaliksi muuttuneet leipäjonot ovat häpeäksi päättäjille. Niiden syyt tiedetään: työttömyys, asunnottomuus, riittämätön perusturva, eläkeläisten ja pienipalkkaisten tulojen riittämättömyys. Ja sekin tiedetään, miten ne voisi poistaa. Leipäjonosta saatu ruokakassi on vain laastari akuuttiin haavaan. Ratkaisuja pitää hakea halvemmasta asumisesta, työllistämisestä, kouluttautumismahdollisuuksista ja päihde- ja muiden terveysongelmien hoitamisesta.

Hallitus voisi oikein tosissaan panostaa leikkausten ja sosiaaliturvan indeksijäädytysten sijaan enemmän terveys- ja hyvinvointieroja kaventavaan politiikkaan.

Eila Tiainen

Vasemmistoliiton K-S:n piirin pj.

kaupunginvaltuutettu

Paula Rastas

Vasemmistoliiton K-S:n piirin vpj.

kuntavaaliehdokkaat

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Hyvinvoivat vanhemmat ovat hyvinvoivien lapsien voimavara

Rinteen pikavippibudjetti kurittaa ahkeraa keskiluokkaa

Lyhyet

Lyhyet

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Lippumme elää ajassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.