Liian kallis Suomenmaa

”Korpees raivio, kultavainio, raatain luoda nyt meidän vuoro on...”

Heikki Klemetin kauniin surumarssin sanat voisivat hyvin sopia ohjeiksi nykyajan ”kultaisesta elämästä” haaveileville nuorille sukupolville,

Suomen uusiutuvat kultavainiot ovat maamme luonnossa, pelloissa, metsissä, puhtaissa vesissä ja mahdollisuudessa tarjota arktinen, rauhallinen ja koskematon luonto kaiken jo kokeneille hyvinvointiperheille. Kunhan emme vain salli vieraiden markkinavoimien raiskata perinnöksi saamaamme maaperää kultahippuja kaivamalla, vesistöjä pilaamalla ja arvokkaita maisemia tuhoamalla.

”Sun koskiesi kuohua ja honkiesi huminaa suo mun kuunnella kunnes hetki lähtöni lyö. Ei toista kalliinpaa...”

Keinotekoisen kallis euro ahnaiden pankkien sateensuojassa on koitumassa nykyisen hyvinvointimme ja koko läntisen maailman ongelmaksi.

Yksi syy nykyiseen taloutemme alamäkeen on osin aikaisempi vientialojen palkkojen suuri korotusvaade ja pyrkimys osuuteen silloisesta talouden hyvästä tuloksesta.

Tällaista palkkojen nousua ei mikään talous pitkän päälle voi kestää kansainvälisessä kilpailussa. Tämä koskee etupäässä arvokkaimman metsävarantomme jalostusta ja sen monipuolista hyväksikäyttöä, jota nykytilanteessa erikoisesti tarvittaisiin.

Ei ollut sitten ihme, jos seurauksena oli monien tehtaiden lisääntyvä maastapako halpatyömaihin.

Tehtaiden mukana olemme arvokkaiden työpaikkojen lisäksi ilmaiseksi lahjoittaneet ulos korkeaa teknologiaamme. Raaka-aineiden hankkiminen näihin siirtotehtaisiin tapahtuu usein ”ryöstämällä” mm. Afrikan halpoja luonnonvaroja.

Kallista ja uusintuvaa metsäluontovaraamme joudumme nyt polttamaan ilman jalostusta. Ilmaamme saastutamme vieläpä kivihiili-, öljy- tai turvesytykkeillä.

Kannattaisiko lisääntyvän jalostuksen metsätuotteita kaupata myös Kiinaan vastapainona sieltä tuotavalle, halvalla selkänahalla hakatulle kivelle? Pelkäänpä, ettei nykykustannuksilla kannata.

Pelkkien raaka-aineiden viennillä emme pärjää. Mutta onko meillä riittävästi uhrattu alan tutkimukseen ja puun jalostukseen?

Korkealla palkkatasolla aloimme houkutella myös osin ongelmaksi muuttunutta maahanmuuttoa halvan elintason maista ilman, että pystyimme tarjoamaan tulijoille ilmaisen koulutuksen lisäksi sopivapalkkaisia töitä. Täytyy muistaa, että oppisopimuskoulutus kuuluu ilmaiseen samaan koulunkäyntiin ylimääräisenä koulutusasteena.

”Ei muuta kunniaa kuin kuulla kummullansa sun kuusiesi kuiskinaa...”

Tyydy vähempään, mutta toivo silti enemmän. Vastuu on itselläsi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Saksa jyrää Euroopassa!

Seniorikortin hankala uudistus

Suomen uusin ja rumin?

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Jalankulkija on turvaton tietyömaan kaaoksessa

Mielipide: Kohti kestävää energiatuotantoa

Mielipide: Isännöitsijällä eri näkemys perukirjasta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.