Lippumme elää ajassa

Kansakoulussa, partiossa, sotilaspojissa olivat lipunnostot ja laskut juhlallisia ja vaativia tapahtumia. Vaikka miten suurta lippua nostettiin tai laskettiin, vaikka kuinka pienin käsin, ei mikään lipun osa saanut koskettaa maahan.

Nyt suurissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa saa kaikkensa antanut hikinen voittaja tai voittajaryhmä hartioilleen hikiliinaksi siniristilipun. Katsomoissa näkyy oikeamittaisia, virallisia ja myös kotitekoisia lippuja.

Innostuneet lapset ja lapsenmieliset ovat maalanneet kasvoihinsa omat kansallismerkit. Hyvä niin, kunhan maalina käytetään sellaisia värejä, että kasvot eivät menetä hyvää alkuperäisyyttään puhdistuksen jälkeen.

 

Kun Suomi korotettiin suuriruhtinaanmaan arvoon vuonna 1809, saimme leijonavaakunan ja väreiksemme punaisen ja kullan. Topelius ilmaisi kantanaan vuonna 1854 että Suomen värien pitäisi olla sininen ja valkoinen.

Tunnusväreistä käytiin lehdissä lippukiistaa vuonna 1869, mutta ratkaisu saatiin toukokuussa 1918, kun julistettiin siniristilippu Suomen lipuksi. Julistuksen vahvistukseksi annettiin laki 29.5.1918, jolla määrätiin myös lipun mittasuhteet.

Lipun pituus on 18 mittayksikköä (kannasta lähtien 5+3+10) ja leveys 11 mittayksikköä (4+3+4).

Mittasuhteet näyttävät olevan edelleen voimassa. En tiedä valehtelevatko silmäni, kun näyttää että armeijamme, lippumme puolustajan, virkapuvuissa näyttäisi lippu pituussuunnassa hieman kokoonlitistyneeltä? Menisikö tunnuksiin valmistusmateriaaliakaan sen enempää lakimääräistä jakoa noudattaen?

 

Liputettaessa tulisi Suomen lipulla Suomessa olla erilaisissa lippuriveissä kunniapaikka aina keskellä, varmuuden vuoksi muita tankoja puolen lipun leveyden verran korkeammalla. Niinpä jos esimerkiksi Kiinan, Venäjän tai Yhdysvaltain presidentti ilmaisisi haluavansa mielellään keskustella jonkin maan päämiehen kanssa Suomen puolueettomalla kamaralla, olkoon lippumme siinä ylimpänä – vaikkapa siksi, että Suomi varmaankin hoitaisi kokoustarjoilut.

Yrjö Jaatinen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.