Lisää määrää ja laatua koululiikuntaan

Perusopetuksen tuntijakoa ollaan parhaillaan uudistamassa ja tavoitteena on vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Päättäjillä on edessään tilaisuus panostaa suomalaisten tulevaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn lisäämällä kaikille yhteisen liikunnan määrää perusopetuksessa.

Tuntijakotyöryhmä esitti keväällä, että kaikille yhteistä liikuntaa lisättäisiin kahdella vuosiviikkotunnilla alaluokilla ja kahdella vuosiviikkotunnilla yläluokilla. Tämä tarkoittaisi kolmea tuntia liikuntaa viikossa entisen kahden sijaan neljänä vuonna yhdeksänvuotisen peruskoulun aikana. Esitys on oikeansuuntainen. Parasta olisi, jos liikuntaa pystyttäisiin lisäämään kaikille luokille erityisesti yläkoulussa. Yhteisten liikuntatuntien lisääminen on tehokkain keino vähän liikkuvien oppilaiden fyysisen aktiivisuuden tukemiseen.

Vähintään puolet yläkoulun oppilaista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, ja viidennes koululaisista ei liiku koulun liikuntatuntien ulkopuolella lainkaan. On vaikea löytää perusteita sille, miksi liikunnan viikkotuntimäärämme on eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä vähäisempi. Liikuntaa on esitetty lisättäväksi välituntiliikunnan ja liikuntakerhojen avulla, mutta niistäkin hyötyvät useimmiten eniten ne oppilaat, jotka jo kuuluvat aktiivisiin liikkujiin.

Mediassa palstatilaa saavat usein aikuisten muistelmat kielteisistä koululiikuntakokemuksista. Kuitenkin oppilailta kysyttäessä liikunta on koulun mieluisin oppiaine, ja noin 80 prosenttia oppilaista suhtautuu siihen myönteisesti. Suomalaiset koululaiset suhtautuvat koululiikuntaan myönteisemmin kuin kouluun yleensä. Liikunnan ilo ja halu pitää hauskaa, terveyden ylläpitäminen, ystävien ja kavereiden harrastaminen ovat syitä, jotka saavat oppilaat liikkumaan. Terveyden, tehokkuuden ja tuottavuuden rinnalla on hyvä muistaa liikunnan inhimilliset merkitykset.

Lisätunnin tavoitteena olisi, että jokaiselle oppilaalle löytyisi ainakin yksi liikuntamuoto, jonka hän kokee mielekkääksi ja itselleen sopivaksi. Ammattitaitoinen opettaja pystyisi käyttämään lisätunnin myös oppilaiden fyysisen kunnon kehittämiseen. Laadukkaan koululiikunnan toteuttaminen vaatii riittävästi liikuntatunteja ja sopivankokoisia opetusryhmiä. On tärkeää tuntea oppilaansa, osata kuunnella heitä ja asettua myös liikunnallisesti passiivisten oppilaiden asemaan.

Tuntijaon uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden korjata koululiikunnan asemaa ja panostaa lastemme kouluviihtyvyyteen, oppimiseen, terveyteen, jaksamiseen ja hyvinvointiin.

SANNA PALOMÄKI, lehtori OLLI PAAKKARI, lehtori MIRJA HIRVENSALO, erikoistutkija PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, professori LAURI LAAKSO professori Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Hoidon priorisointi vääjäämätön tosi

Apua perhe- neuvolasta ja lasten- valvojilta

Lyhyet

Lyhyet

Tukea tarvitaan, jotta lapset ja perheet voisivat paremmin

Lyhyet

Mielipide: Hyvä syy lopettaa tupakointi

Lyhyet: Tämän kaltaisissa tilanteissa kaupungin johto tekee salakavalia päätöksiä.

Mielipide: Hiljaisen viikon mietteitä

Mielipide: Unkarista tuli diktatuuri

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.