Lisää resursseja oikeusturvaan ja turvallisuuteen

Kokoomus on tiukalla talouspolitiikalla kantanut huolta ja vastuuta valtion tulo- ja menoarviosta. Valtion tulojen ja menojen tulisi olla tasapainossa, jotta valtion talous saataisiin asettumaan ja lisävelkaantuminen katkaistuksi. Tästä kaikki vastuulliset päättäjät lienevät samaa mieltä.

Erimielisyydet syntyvät kun ryhdytään keskustelemaan menojen kohdentamisesta. Tällöin etusijalla tulevat olla perustuslaista ilmenevät kansalaisten perusoikeudet.

Asettamatta mainittuja perusoikeuksia mihinkään tärkeysjärjestykseen haluan nostaa esille niistä yhden, jonka suhteen resurssipula on ilmeinen. Tällä on myös meidän kaikkien kannalta perustavaa laatua oleva merkitys. Suomen sisäinen turvallisuus.

Perustuslain 21 § säätää perusoikeudeksi kansalaisten oikeusturvan. Oikeusturvan ydin on siinä, että kansalaisen asia saadaan käsitellyksi lainmukaisesti, asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tuomioistuimessa tai muussa viranomaiselimessä hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaavalla tavalla.

Sisäinen turvallisuus on laaja käsite, mutta käsittelen tässä nimenomaan oikeusturvaa ja sen toteutumisen pullonkauloja kansalaisen näkökulmasta.

Poliisin toimintaa arvostetaan ja poliisiin luotetaan. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan ole riittäviä sen tehtävään Suomen sisäisen turvallisuuden varmistamisessa.

Poliisin resurssit eivät riitä mielekkääseen liikennevalvontaan rattijuopumustapauksien karsimiseksi tieliikenteestä tai toisaalta tehokkaaseen rikostutkintaan. Erityisesti taajamien ulkopuolella liikennevalvonta on hyvin vähäistä ja sattumanvaraista.

Vähäisempien rikosten esitutkinta vie kohtuuttomasti aikaa, mikä vaikeuttaa rikosten selvittämistä. Ajaudutaan priorisointiin. Edellä mainittu oikeusturvan ydin ei toteudu.

Kun poliisi saa tutkinnan valmiiksi, asia siirtyy resurssipulasta kärsivälle syyttäjäorganisaatiolle. Jutturuuhkan vuoksi asioita vanhenee syyttäjän pöydälle ja käräjäoikeuteen ehtivät jutut ovat tyypillisesti noin vuoden vanhoja rikoksesta laskien.

Tilanne ei juuri parane kun syyttäjä vie asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Jutturuuhkan ja istuntosalien riittämättömyyden vuoksi käräjäoikeuden käsittely viivästyy. Tuomio saadaan keskimäärin 1–2 vuoden kuluttua rikoksesta lukien.

Jos asia etenee hovioikeuteen, jälleen resurssipulan vuoksi hovioikeuden ratkaisuun kuluu aikaa noin vuosi käräjäoikeuden tuomion antamisesta laskien.

Kansalaisen asiaa ei ole käsitelty lainmukaisesti, asianmukaisesti eikä ilman aiheetonta viivytystä. Sisäisen turvallisuuden yksi ydin eli oikeusturva ei toteudu.

Olen kansanedustajaehdokkaana myös turvatakseni kansalaisoikeuksien toteutumisen. Siksi kannatan valtion määrärahojen lisäämistä Suomen sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja jopa parantamiseksi. Kyse on arvovalinnasta eikä silloin ole merkitystä ammatti- tai puoluetaustalla. Me olemme kaikki kansalaisia, joilla on oikeus sisäiseen turvallisuuteen ja oikeusturvaan.

Ville Väyrynen

kirurgi

kansanedustajaehdokas (kok.)

Muurame

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 26.5.

Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Suomi on ilmastorikollinen

Luonnon hävityksen kauhu odottaa meitäkin Laukaassa

Onko masentunut ihminen sairas?

Lyhyet 25.5.

Koulussa huomio perustaitoihin

Alle 18-vuotiaan työllistäminen on vastuullinen teko

Hallitusohjelmaan kansallinen talous- taidon ohjelma

Sain hyvää palvelua

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.