Lukiokoulutus tiukassa paikassa

Lukiokoulutus puhuttaa. Yhtenä pontimena on ollut koulutuskuntayhtymän lukioverkon kokoaminen Lyseon ja Schildtin lukioiksi. Jyväskylässä jatkavat edelleen Jyväskylän aikuislukio sekä Normaalikoulun lukio ja Steiner-lukio.

Toimipisteratkaisuja on tehty myös kuntayhtymän ammatillisessa koulutuksessa. Jämsässä luovutaan Auvilan kampuksesta. Petäjävedellä järjestetty käsi- ja taideteollisuuskoulutus siirtyy Kankaalle.

Puheen tasolla kaikki pitävät parempana säästää seinistä kuin opetuksesta. Käytännössä toimipisteiden lakkautukset kirpaisevat. Kolikon toisena puolena koulutuskuntayhtymästä ei ole irtisanottu yhtään henkilöä. Lukiokursseja on vähennetty, mutta kokonaismäärä on edelleen yli 3000.

Rahoitus vähenee merkittävästi. Yhteiskunta käytti vuonna 2012 toisen asteen koulutukseen kolme miljardia euroa. Vuoteen 2017 tultaessa panostus pienenee 600 miljoonaa eli viidenneksen. Lukiokoulutuksen osuus on 95 miljoonaa eli 13,4 prosenttia lähtötilanteesta.

Kuntayhtymän lukioissa on 60 prosenttia maakunnan lukiolaisista, joiden kouluttamiseen saadaan 52 prosenttia maakuntaan kohdistetusta yksikköhintarahoituksesta. Koulutuskuntayhtymän lukioiden opiskelijoista viidennes eli noin 500 tulee muualta kuin Jyväskylästä, käytännössä muista Keski-Suomen kunnista.

Yksikköhintahaitari on suuri: kuntayhtymä saa noin 6000 euroa vuodessa lukiolaisen kouluttamiseen, maakunnan pienimmissä lukiossa vastaava hinta on 12 500 euroa. Lisäksi kunnat rahoittavat omia lukioitaan (16 kaikkiaan) lisärahoituksella. Yle Keski-Suomen uutisoinnin mukaan rahoitus on enimmillään 4000 euroa opiskelijaa kohti. Tällä rahoituksella on myös tuettu pienten lukioiden profiloitumista.

Kuntatalouden kiristyessä rahoitus kärjistyy. Keskustelussa on sivuttu myös Jyväskylän kaupungin erillisrahoitusta lukiokoulutuksen tukemiseen. Koulutuskuntayhtymä ei ole ollut asiassa aloitteellinen, koska tunnistaa kaupungin ensisijaiseksi tehtäväksi laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen turvaamisen koulutuksen rahoituksessa. Kaupungin kontolle on myös uutena tehtävänä tullut laajennettujen oppilashuollon palveluiden järjestäminen.

Rahasta on tinkaa, ja vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on yleisen tiedon valossa liian alhainen. Se tuntuu olevan valtakunnan ainut koulutusmuoto, josta lähtökohtaisesti ajatellaan, että valtion budjetissa siihen varattu raha ei riitä. Tässä on poliittisen vaikuttamisen paikka valuvian korjaamiseksi.

Vesa Saarikoski

kuntayhtymän johtaja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuva

Älä lopeta sanomasta kauniita

Vanhemmuuden tärkein taito on ymmärtää lasta

Joukkoliikennettä kehitettävä rohkeasti Jyväskylän seudulla

”Ratsastus on helppoa”

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.