Lukioverkon romuttaminen on väärä ratkaisu

”Jättilukiot toimivat hyvin, kunhan niitä johdetaan oikein ja oppilashuollolla on kunnon resurssit”, vakuuttavat Jyväskylän lukiokoulutuksesta nykyisin vastaavat koulutuskuntayhtymän (KKY) virkamiehet. KKY:n tarkoitus on muodostaa yksi tai kaksi jättilukiota, joissa opiskelisi 1200 lukiolaista yhdessä noin 2000 ammattiopistolaisen kanssa. Kokemuksia on haettu vierailemalla maan muissa jättilukioissa, joissa opiskelee noin 1000 oppilasta. Mutta yli 3000 opiskelijan kouluista ei taida olla missään kokemuksia.

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen muistutti syksyllä Keskisuomalaisen haastattelussa tutkimusten osoittavan opiskelun ongelmien ja viivästyneen valmistumisajan tulevan korostuneesti esiin yli 600 oppilaan kouluissa. Suomen Lääkärilehdessä (46/2011) hän jo peräänkuuluttaa päättäjien vastuuta yhden vuoden säästöbudjettia pitemmälle päätöksistä, joilla tietoisesti aiheutetaan ongelmia lapsille, perheille ja yhteiskunnalle.

Jos nykyiset lukiolaiset ahdetaan väkisin jättilukioihin, mitä tehdään jatkossa, kun Jyväskylän opiskelijamäärä edelleen kasvaa?

Vuonna 2020 Jyväskylässä tulee olemaan 1500 peruskoululaista enemmän kuin nyt. Onko näillä tulevaisuuden jyväskyläläisillä enää mahdollisuuksia edes päästä yliopisto-opintoihin valmistavaan lukioon?

Lukioiden siirtoa kaupungilta koulutuskuntayhtymälle perusteltiin pedagogisilla syillä. Opetusministeriölle tehdyssä hakemuksessa vakuutettiin opetuksen säilyvän nykyisissä tiloissa. Silti Opetushallituksen asiantuntijat eivät nähneet lukiokoulutuksen siirtoa KKY:lle perusteltuna ja totesivat siirron aiheuttavan ongelmia.

Nyt on jo selvinnyt, että KKY ei huomioi koulutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä eikä noudata hakemuksensa sisältöä. Edellisten sukupolvien rakentamaa ja maan huipputasoa olevaa kaupungin lukiojärjestelmää ei haluta ylläpitää, vaan haetaan halvinta tilaratkaisua.

Olisivatko Jyväskylän päättäjät olleet valmiit siirtämään lukiokoulutuksen KKY:lle, jos olisi ollut tiedossa, että se merkitsee toimivan lukioverkon romuttamista?

Vuonna 2009 valtion osuus kattoi 83 prosenttia Suur-Jyväskylän lukiomenoista. Kaupunki subventoi 1,47 miljoonaa euroa. Riittäisikö valtionosuus nyt kattamaan kaiken lukio-opetuksen, kun Korpilahden lukio (kulut 611000 euroa ja kaksi entisen maalaiskunnan lukiota (kulut 2–2,5 miljoonaa euroa) on lakkautettu?

Vuosina 2008-2009 41 lukiolaista otti jonkun kurssin ammattiopistosta. 2400 lukiolaisen keskittäminen ammattiopistoon vedoten kurssitarjonnan lisääntymiseen on ylimitoitettu ja pedagogisesti väärä ratkaisu.

Lukion tehtävä on valmistaa ja ohjata ammattikorkeakouluihin ja etenkin yliopistoon. Ammattiopiston kurssitarjonta ei Opetushallituksen mukaan tue tätä tehtävää.

Ammattiopiston ja lukion loppututkinnon yhdistäminen voi olla yksittäiselle opiskelijalle mielekäs vaihtoehto, mutta ei niille, jotka tähtäävät yliopistoon tai korkeakouluun.

Miksi kaupunkilaiset ja Jyväskylän päättäjät haluaisivat valita näiden jättimäisten yhdistelmäkoulujen vaihtoehdon ja asettaa lukiokoulutuksen uhanalaiseksi Jyväskylässä?

Jukka-Pekka Mecklin

professori

Itä-Suomen yliopisto

Janne Vilkuna

professori

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.