Luonnontieteiden liikakoulutuksesta kertyy pitkä lasku

Keskisuomalainen otti kantaa korkeakoulutuksen määriin (Ksml 4.4.). Pääkirjoitus piti korkeakoulutuspaikkojen lisäämistä erinomaisena talouspolitiikkana. Asialla on kansantaloudellisesti myös toinen puoli.

Luonnontieteiden koulutusmääriä on lisätty voimakkaasti 1990-luvun alusta alkaen. Kemian, biologian ja biotieteiden maisteri- ja tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä työmarkkinoilla on alakohtaisesti jopa kaksinkertaistunut noin kahdessa vuosikymmenessä. Lisääntyneet koulutusmäärät muuttuivat liikakoulutukseksi viimeistään 2000-luvulle tultaessa, kun tutkimusrahoitusta leikattiin mutta koulutusmäärät jätettiin ennalleen.

Liikakoulutuksesta kärsivillä luonnontieteellisillä aloilla työttömyys on kasvanut ja epätarkoituksenmukainen työllistyminen lisääntynyt hälyttävästi. Keski-Suomen TE-toimistojen ammattibarometrien vuoden 2013 kolmannen tarkastelujakson johtopäätös oli, että biologeista ja kemisteistä on ylitarjontaa. Koko maan tasolla työttömien luonnontieteiden maistereiden määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 60 prosenttia.

Luonnontieteiden työttömien tohtoreiden määrä on vuosikymmenessä nelinkertaistunut. Tohtoriopintoihin jatkavien suuri määrä luonnontieteellisillä aloilla kertoo siitä, että työllistyminen perustutkinnolla on vaikeaa. Työttömyyden ja jatko-opintoihin jatkamisen ohella luonnontieteellisille aloille tyypillistä on suorittaa uusi tutkinto jollekin paremmin työllistävälle alalle. Liikakoulutuksen hinta on paisunut suureksi veronmaksajille.

Liikakoulutus uhkaa myös alan tutkimusta ja siitä nousevan tuotannon kehittymistä. Luonnontieteellinen ala kärsii jatkuvasta aivovuodosta ulkomaille työmarkkinoiden puuttuessa Suomesta.

Tutkimusrahoitus on kohdistettu voimakkaasti väitöskirjojen tekoon, valmistuvien tohtorien määrä on suuri. Siksi myös luonnontieteellinen tutkimus tehdään Suomessa nyt suurelta osin tohtorikoulutettavien voimin. Tämä uhkaa tutkimuksen laatua ja pitkäjänteisyyttä.

Osaamiseen perustuvan yhteiskuntakehityksen näkökulmasta suurin ongelma lienee silti se, että liikakoulutus ja työttömyys eivät tuota innovaatioita vaan pikemminkin heikentävät mahdollisuuksia synnyttää uutta tutkimukseen perustuvaa taloudellista toimintaa.

Koulutuspolitiikan pitäisi Suomessa nousta nykyistä huomattavasti painavampaan asemaan. Vähenevät resurssit menevät liikakoulutuksessa hukkaan.

Luonnontieteellisillä aloilla on suuri kansantaloudellinen merkitys, sillä kemianteollisuus on Suomen suurin vientisektori ja laajasti hyvinvointiin liittyvät bioalat kasvavat jatkuvasti. On selvää, että tuotannolliset ja kansantaloutta vahvistavat alat hyötyvät motivoituneista asiantuntijoista, joilla on todelliset työmarkkinat.

Tasapaino koulutusmäärien ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä luo kestävän pohjan rakentaa osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa. Oikea määrä oikeita ammattilaisia tukee myös Keski-Suomen luonnontieteellisen osaamisen kehittymistä ja innovaatioiden muuttumista kansainväliseksi liiketoiminnaksi tavoitteiden mukaisesti Jyväskylän seudulla.

Riikka Pirkkalainen

projektipäällikkö

Luonnontieteiden

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.