Luonnontieteiden opiskelijamääristä kannettava huolta

Keskisuomalainen uutisoi 13.8. tämän vuotisista, poikkeuksellisen alhaisista uusien opiskelijoiden määristä eräillä luonnontieteiden aloilla, kuten fysiikassa. Fysiikassa opiskelijamäärän väheneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta Suomessa asiat eivät ole läheskään niin huonosti kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi Englannissa kehitys on ollut niin kouluissa kuin yliopistoissa jo pitkään erittäin suuren huolen aihe. Meillä eksaktit luonnontieteet houkuttavat nuoria edelleen ilahduttavan paljon näiden alojen vaativuudesta huolimatta, kemiassa opiskelijamäärät ovat jopa reippaassa kasvussa. Tästä kuuluu suuri kiitos näiden aineiden opettajille peruskouluissa ja lukioissa.

Fysiikan laitoksella on valmistunut juuri laaja selvitys valmistuneiden fysiikan maistereiden ja tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Sen mukaan valmistuneet tutkijat, fyysikot ja fysiikan opettajat ovat työllistyneet erittäin hyvin, lähes sataprosenttisesti. Heistä on kysyntää. Yhteiskunta tarvitsee nyt ja tulee aina tarvitsemaan luonnontieteellisen koulutuksen saaneita ja enenevässä määrin. Siksi näiden alojen opiskelijamääristä on syytä kantaa huolta.

Kuten professori Pekka Neittaanmäki kirjoitti 15.8., koulu ja koulussa annettu ohjaus ovat avainasemassa opiskelualaa valittaessa ja yliopistojen tulisi toimia määrätietoisemmin lukioiden suuntaan ja jakaa tietoa luonnontieteilijöiden opiskelu- ja työurista. Tutkimusten mukaan lukion opinto-ohjaajien tietämys on näistä aloista on yleensä ottaen valitettavan puutteellinen. Voi myös kysyä, luoko koululaitos oikeaa mielikuvaa luonnontieteiden merkityksestä esimerkiksi sillä, että lukiossa uskonnossa on enemmän kaikille pakollisia kursseja kuin fysiikassa ja kemiassa yhteensä ja historiassa kaksinkertainen määrä.

Fysiikan osalta myös hiljattain tehdyllä reaalikokeen uudistuksella on vaikutusta oppilaiden valintoihin. Fysiikka on epäilemättä lukion työläin oppiaine niin vaativuutensa kuin laajuutensa takia, ja sitä opiskelemaan hakeutuvat kyvykkäimmästä päästä olevat oppilaat. Kun fysiikka on ylioppilaskirjoituksissa oma aineensa, hyväkin oppilas saattaa saada fysiikasta vain keskinkertaisen arvosanan, koska arvosanajakautuma pannaan noudattamaan Gaussin käyrää. Tämä vie luottamusta omiin kykyihin eikä rohkaise hakeutumaan alan yliopisto-opintoihin, vaikka kiinnostusta olisikin. Fysiikan lukio-opintojen keventämistä syventävien kurssien määrää vähentämällä ja sisältöjä uusimalla tulee harkita, jotta fysiikan opiskelu tulisi houkuttelevammaksi ja fysiikan kirjoittajien määrä kasvaisi ja arvostelukin tulisi sitä myötä nykyistä oikeudenmukaisemmaksi muihin oppiaineisiin verrattuna.

JUKKA MAALAMPI professori Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.