Luonto ei tunne oikoteitä

Kaupunkilaistunut yhteiskuntamme on paljolti vieraantunut tietoudesta, mistä kotimainen ruoka alun perin oikein tuleekaan.

Maito on yhtä kuin purkki kaupan kylmätiskissä. Liha on muoviin pakattu kimpale eri muodoissaan. Mikä on sitten ollutkaan niiden kaari elävästä materiaalista ruokapöytiimme?

Mitkä ovat olleet ne vaatimukset ja direktiivit, joita tuotantoketjun jokainen lenkki on osaltaan noudattanut saadakseen kuluttajan lautaselle kaikilta osin virheettömän annoksen?

Niistä on muodostunut melkoinen määrä moninaisia suomalaisia työpaikkoja.

Entä jos kotimaisen maitotalouden alkutuotanto ajetaan liian alas?

Tyhjällä ajalla, olemattomasta materiaalista ei saada luoduksi edes uutta omavaraisuutta, mikäli entinen syystä tai toisesta järkkyy.

Ennen kuin yksikään litra maitoa päätyy purkkiin, on sitä tuottavan lehmän oltava ensin terveenä elämänkierrossa kaksi vuotta yhdeksän kuukautta. Se on munasolun kohdanneen siittiön tiestä alkava aika ensimmäisen kerran poikivaksi hieholehmäksi.

Vasta ensimmäisen poikimisen jälkeen edetään - jos kaikki menee hyvin - jälkeläinen/vuosi, sekä maitoa vaihtelevasti/vuosi -tahtia; hyvällä tuurilla muutaman tuotosvuoden verran.

Jos syntynyt jälkeläinen menee lihantuotantoon, kuluu edelleen reilu puolitoista vuotta, ennen kuin lihamestari sen osalta teroittaa puukkoaan.

Nämä aikajanat ovat niitä muuttamattomia luonnonlakien alaisuuksia.

Oikoteitä ei ole.

On korkea aika ymmärtää, ettei suomalainen alkutuotanto tule haavoittumatta kestämään enää yhtäkään kompensoimatonta hinnan alennusta.

Syynä ovat korkealla olevat tuotantokustannukset, joihin tuottaja ei voi vaikuttaa tiettyä rajaa pitemmälle. Tilanteen jatkuessa keskikokoisten perheviljelmien alasajo tulee kiihtymään.

Suuryksiköt paikkaavat osansa, mutta ollakseen vahvoja ne tarvitsevat edelleenkin rinnalleen perinteisemmän koon perheviljelmien yksiköitä.

Meidän jokaisen tulee kirkkaasti muistaa, että kautta aikojen omavaraisuutensa menettäneet maat ovat päätyneet megamaksajiksi, sikäli kun niille on ollut edes tarjolla maksettavaakaan. Silloin on halvan tuontituotteen aika takana, tiskissä ovat ulkoiset saneluhinnat…

Vain omilla kulutusvalinnoillamme voimme estää, ettei maamme joudu sen tilanteen eteen.

Muistakaamme se valinnoissamme jo tänään, se voi olla huomenna liian myöhäistä!

ANJA MATILAINEN Hankasalmi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.