Luotijuna Helsinkiin tarvitaan

Ambitiotasoa liikenneväylähankkeissa pitää nostaa. Aina ei voi olla kovin ylpeä siitä, miten infrahankkeita on kehitetty Suomessa.

Nykyinen VR:n kalusto, muutkin kuin Pendolinot, pystyy kulkemaan 200 km/h, mutta radan huonon kunnon vuoksi todelliset kulkunopeudet ovat reilusti hitaammat. Aasiassa ja Euroopassakin esimerkiksi Espanjassa nopeat junat kulkevat 330–350 km/h, eli lähes kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa nykyisin.

Jyväskylälle avainkysymys on Keski-Suomen yhdistäminen Turun, Tampereen ja Helsingin kolmioon. Olen keskustellut Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston kanssa ja hän totesi, että erityisen tärkeää on nopea yhteys pääkaupunkiseutuun.

Pahin pullonkaula nyt on erityisen hidas rataosuus Jyväskylä–Tampere. Suunnitteilla oleva Helsinki–Tallinna-tunneli avaisi Jyväskylästä nopean yhteyden myös Tallinnaan ja edelleen Keski-Eurooppaan.

Suurin este hyvien ratojen rakentamiselle on julkinen talous. Tämä toki on ymmärrettävää, ottaahan valtio nyt nousukautenakin uutta velkaa toista miljardia. Tässä ajattelussa unohtuu kuitenkin se, että kun junan nopeutta kasvatetaan kertaluokkaa suuremmaksi, myös sen vaikutukset ovat kertaluokkaa suuremmat.

Matka-ajan lyhentäminen vartilla ei varmastikaan oikeuta radan parantamiseen tehtäviä investointeja, mutta jos Helsinkiin pääsee nykyisen neljän tunnin sijasta tunnissa – mikä on jo olemassa olevalla tekniikalla täysin mahdollista – liikennemäärät ovat moninkertaiset nykyiseen verrattuna ja näin myös investointilaskelma on aivan toisennäköinen.

Tällaiset hankkeet saattavat edellyttää yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaista yhteistyötä myös rataliikenteessä. Onnibusin menestys on esimerkki uudenlaisen ajattelun vaikutuksista.

Kilpailijan tulo ei kuitenkaan ollut VR:ltä pois. Päinvastoin, uusi tulokas sparrasi junayhtiötä, jonka matkustajamäärät ovat olleet rajussa kasvussa.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun asioita tehdään kertaluokkaa paremmin, ei vain hieman paremmin kuin aiemmin.

Jyväskylä voi myös hyötyä Suomen ylivoimaisesta maantieteellisestä sijainnista. Olemme tottuneet karttoihin, joissa Suomi on Euroopan laidalla, yleensä leikattuna poikki suurin piirtein Jyväskylän kohdalta. Suomi on ensimmäinen Euroopan maa Aasiasta tultaessa. Olemme todellakin aivan Kiinan, Intian ja Japanin vieressä.

Tämä ei hyödytä vain pääkaupunkiseutua. Kaupunginjohtaja Koivisto kertoi, että jo nyt Jyväskylän seudun yritykset ovat saaneet sijoituksia Kiinasta. Alueen yritykset käyvät myös yhä enemmän kauppaa aasialaisten kanssa.

Aasiassa kaupungin rooli portinavaajana ja uskottavuuden tekijänä on valtava, paljon suurempi kuin Suomessa. Meillähän pörssiyhtiön toimitusjohtajan puhelinnumeron saa numerotiedustelusta, muualla maailmassa tilanne on tyystin toinen. Jyväskylän kaupungilla onkin siis oma tärkeä roolinsa maamme ainutlaatuisen sijainnin hyödyntämisessä.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä kaupankäynnistä. Monet aasialaiset ovat valmiita asettumaan tänne enemmän tai vähemmän pysyvästi. Meillä on monta etua, jotka usein unohdamme. Ilmasto ei ehkä ole yksi niistä, mutta esimerkiksi regulaatio on Suomessa toimivaa ja korruptio on vähäistä.

Yksi suurimmista valteistamme on maailman paras koulujärjestelmä. Aasialaiset vanhemmat haluavat lapsensa maailman parhaaseen kouluun. Miksi emme hyödynnä tätä ja saa samalla osaavaa väkeä maahamme?

Monelle on yllätys, että puolet maailman luotijunaverkosta on Kiinassa. On turha kuvitella, että me Suomessa olisimme kilpailukykyisiä, jos me rakennamme infraa, joka on jo valmistuessaan paljon huonompaa kuin Aasiassa.

Sääolotkaan eivät ole este, Kiinan Harbinissa tammikuun keskilämpötila on 18 astetta pakkasta. Kyllä meidän pitää pystyä samaan.

Peter Vesterbacka

yrittäjä

Finest Bay Area Development Oy

Helsinki

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Oma maa, oma lupa?

Jyväskylän kaupunki vähentää glyfosaatin käyttöä

Lyhyet

Lyhyet

Postilta katoaisi pohja

Lyhyet

Varhennettuun kielten- opetukseen varaudutaan

Sote on historiamme suurin lehmänkauppa

Lyhyet

Lapsilta vaaditaan aikuisuutta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.